Puutu rasismiin

Kirjoittaja:

Taina Vallander

johtaja, yhteiskuntavaikuttaminen, strategia ja kehittäminen

Profiili

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus puuttua ja ennaltaehkäistä syrjintää. Tehokas väline on yhdenvertaisuussuunnitelma.

Tämän viikon teema on puuttuminen. Vietämme nimittäin rasisminvastaista viikkoa ja tänään erityisesti rasisminvastaista päivää. 

Jokainen voi puuttua, vaikka ei itse olisi rasistisen toiminnan kohde tai kärsisi syrjivistä rakenteista. Puuttuminen lisää koko yhteiskunnan turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia. Ennen kaikkea se lisää heidän hyvinvointiaan, jotka joutuvat rasismin kohteeksi. 

Puuttuminen on usein puolustautumista tehokkaampaa. Se tekee selväksi, että rasismia ei hyväksytä, eikä rasismin kohteeksi joutuva ole tilanteessa yksin. Puuttumattomuus jättää sekä rasistin että rasismia kohtaavan epätietoiseksi siitä, hyväksyvätkö muut tilanteen. Jos et hyväksy, kerro se. Puutu rasismiin!   

Puuttuminen on usein puolustautumista tehokkaampaa.

Rasismin tunnistaminen, siihen puuttuminen ja sen ehkäisy ovat tärkeitä kansalaistaitoja. Erityisen tarpeen nämä taidot ovat työelämässä, sillä jokaisella on oikeus turvalliseen työympäristöön. Työelämän rasismi voi näyttäytyä ennakkoluuloina, yleistyksinä ja loukkaavana tai hyökkäävänä käytöksenä arjessa niin työkavereiden kuin asiakkaiden tai sidosryhmien taholta. Se voi myös esimerkiksi estää uralla etenemisen, hidastaa palkkakehitystä, ohjata työhön, joka ei vastaa omaa koulutusta tai kiinnostusta sekä pahimmillaan sulkea ihmisiä kokonaan työelämästä pois.

Puuttumattomuus on pelkoa

Puuttumattomuus liittyy usein pelkoon, vaivautuneisuuteen tai epämiellyttävän tilanteen aiheuttamaan epämukavaan oloon, joka saa meidät vetäytymään ja välttelemään – ja myötäilemään. On tärkeää pohtia, miten toivoisi toisten toimivan, jos kokemus rasismista osuisi omalle kohdalle. Puuttumista voi myös harjoitella. 
 
Keväällä 2023 julkaistussa Tulevaisuuden Suomen tekijät -tutkimuksessa kartoitettiin maahan muuttaneiden ihmisten kokemuksia työelämästä. Kielteiset kokemukset liittyivät korostetusti rasismiin ja ennakkoluuloihin. Avoimen rasismin lisäksi tunnistettiin, että työelämässä taustaltaan ulkomaalaisten työntekijöiden työpanosta arvioitiin sekä työnantajan että asiakkaiden taholta kriittisemmin kuin Suomessa syntyneiden. Avoimen rasismin ja syrjinnän koettiin vähentyvän oman kielitaidon parannuttua ja kokemuksen kartuttua suomalaisessa työelämässä. 

Puuttuminen konkretisoi, että kaikki ovat työyhteisössä ja työpaikalla yhdenvertaisia.


 
Tässäkin tutkimuksessa havaittiin, että rasistisen tai syrjivän kohtelun kohteeksi joutuvalta odotetaan työpaikalla usein muutosta ja samankaltaisuutta enemmistön kanssa – kuten parempaa kielitaitoa – ennen kuin heille katsotaan kuluvan oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Vähäiseen kielitaitoon voi monilla työpaikoilla liittyä paljon käytännön haasteita. Silti olisi tärkeää pysähtyä pohtimaan, onko se aito ongelma, vaiko vain tapa oikeuttaa työyhteisössä rasistista tai eriarvoistavaa kohtelua. Olisiko osa haasteista taklattavissa perusteellisemmalla perehdytyksellä tai kääntämällä ohjeet eri kielille? Tai olisiko vain syytä muuttaa asenteita? 
 
Rasismia ja syrjintää kohtaavat työelämässä myös monet maahanmuuttajataustaiset, hyvän tai äidinkielen tasoisen kielitaidon omaavat ja Suomessa syntyneet vähemmistöjen edustajat. Ennakkoluulot eivät ole loogisia, eikä poissulkeva ajattelu useinkaan kestä lähempää tarkastelua.

Työnantajalla on vastuu puuttua

Puuttuminen konkretisoi, että kaikki ovat työyhteisössä ja työpaikalla yhdenvertaisia. Se voi myös auttaa tiedostamattoman syrjinnän havaitsemisessa ja kitkemisessä. 

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus puuttua ja ennaltaehkäistä syrjintää. Tehokas väline on yhdenvertaisuussuunnitelma. Asianmukainen suunnitelma sisältää yhdessä henkilöstön kanssa sovittuja yhdenvertaisuutta edistäviä ja syrjintää ehkäiseviä toimenpiteitä, joiden toteutumista seurataan ja päivitetään. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen laiminlyödään valitettavasti myös monilla sellaisilla työpaikoilla, joita velvoite koskee. Sitä ei ole pakko päivittää, eikä sen tekemättä jättämistä ole sanktioitu. Jos työelämän rasismia aiotaan aidosti kitkeä, olisi tähän epäkohtaan syytä kiinnittää huomio ensi tilassa.

Suomen punaisen ristin Tunnista & toimi –navigaattorilla voi testata, miten itse toimisit eri tilanteissa todistaessasi rasismia.

Lisää vinkkejä löydät myös STTK:n monikulttuurinen.fi -sivustolta.

Taina Vallander 
Kirjoittaja on STTK:n yhteiskuntavaikuttamisesta vastaava johtaja 

Ajankohtaista

12.4.2024

Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta voi johtaa työsuhteen ehtojen polkumyyntiin

Lue
12.4.2024

SuPerin Paavola: Varhaiskasvatuksen työskentelyolot saatava kuntoon

Lue
12.4.2024

Paikallisen sopimisen edistäminen hallituksen tavalla ei paranna sopimisen edellytyksiä työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Tehy: Lakiesitys paikallisesta sopimisesta johtaisi umpikujaan työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen korvaamista pohtineen työryhmän loppuraportti on pettymys

Lue
12.4.2024

Lausunto TE-palvelut 2024 -asetuskokonaisuudesta

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää toimeentuloa jopa 70 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille 

Lue
11.4.2024

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia  

Lue