Mitä uusi EU-parlamenttikausi merkitsee palkansaajille?

Kirjoittaja:

Maria Häggman

kansainvälisten asioiden päällikkö

Profiili

Parlamentaaristen ryhmien muodostuminen on jo täydessä käynnissä Euroopan parlamentissa. Uusi parlamentti aloittaa virallisesti työnsä 16. heinäkuuta 2024 parlamentin jäsenten kokoontuessa järjestäytymisistuntoon Strasbourgissa. Samanaikaisesti neuvoston puolella päätetään lähipäivinä nimityksistä EU:n korkeisiin virkoihin ja hyväksytään strateginen agenda. Seuraavaksi ryhdytään muodostamaan komissiota ja muotoilemaan sen työohjelmaa.

Jäsenmaiden neuvottelut käydään eurovaalien tuloksen pohjalta ja myös Eurooppa-tason puolueet osallistuvat niihin. Neuvotteluissa kaikki liittyy kaikkeen. Uuden parlamentin on myös annettava tukensa ensin Euroopan komission uudelle puheenjohtajalle ja sen jälkeen myös muille valittaville komissaareille. Tällä hetkellä näyttää selvältä, että Ursula von der Leyen jatkaa puheenjohtajana keskiryhmien koalition tukemana. Asiasta on tarkoitus päättää loppuviikon huippukokouksessa.

Työelämäasioihin kohdistuvat odotukset tulevalla kaudella

EU-tason poliittinen keskustelu on muuttunut paljon edellisistä vaaleista. Silloin poliittinen ilmapiiri suosi vihreiden ja sosiaalisten arvojen edistämistä, mikä mahdollisti hyvin kunnianhimoisen poliittisen ohjelman niiden osalta. Tällä kertaa oikeisto oli vaalivoittaja ja laitaoikeisto kasvatti kannatustaan. Europarlamentin poliittinen keskusta siirtyi siis oikealle. Sama kehitys on näkynyt myös kansallisissa vaaleissa, mikä tulee myös heijastumaan uuden komission kokoonpanoon.  

Euroopan strateginen kilpailukyky ja turvallisuus ovat tällä hetkellä laajentumisen lisäksi kuumimpia poliittisia teemoja. On selvää, että geopolitiikan paluun myötä poliittinen fokus on muuttunut. Enrico Lettan raportti sisämarkkinoista, Mario Draghin raportti kilpailukyvystä ja Sauli Niinistön raportti turvallisuudesta antavat myös kaikki syötteitä tulevan komission agendaan. Poliittisen tasapainon ja keskusteluilmapiirin muutokset tulevat vaikuttamaan poliittiseen ohjelmaan ja painopisteisiin. Muutos tuskin on kuitenkaan niin suuri, kun voisi kuvitella.

Suomalaisessa vaalikeskustelussa esiintyi huoli vihreän siirtymän kunnianhimon laskusta, mutta vaikka vihreät kärsivätkin vaaleissa tappion, on Euroopan tulevaisuuden kilpailukyky täysin riippuvainen siitä, miten hyvin vihreässä siirtymässä onnistutaan. Jos Eurooppa vetäytyy siirtymästä, se menettää myös tulevaisuuden elinkeinot ja työpaikat. Tämä työ siis jatkuu varmasti, vaikka se todennäköisesti löytää uusia muotoja tai sanoituksia.

Muuttuneesta ilmapiirissä on myös turvallista olettaa, että sosiaalisen Europan kehittämisellä tulee olemaan paikkansa tulevan komission ohjelmassa. Keskiryhmistä muodostettavassa koalitiossa, työelämäasioiden kehittäminen ja sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpano on ensisijaisen tärkeää S&D ryhmälle.

Työohjelma valmiiksi kesällä, komissaarit työn touhuun jouluun mennessä

Mahdollisia tulevan kauden aloitteita voi spekuloida myös eurooppalaisten puolueiden ohjelmien ja tavoitteiden pohjalta. Aloitteet liittyvät todennäköisesti esimerkiksi oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseen, sosiaaliseen ehdollistamiseen ja julkisten hankintojen direktiivin uudistamiseen. Kyseiset tavoitteet ovat myös eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen ajamia ja vastaavat tarpeeseen saada eurooppalaisten kansalaisten hyväksyntä politiikkatoimille.  Myös tekoälyn sääntely työelämässä ja työnelämään liittyvien psykososiaalisten riskien hallinta ovat ajankohtaisia aiheita, jossa EU-sääntelylle on jo aiemmin tunnistettuja tarpeita.

Ursula von der Leyen valitaan todennäköisesti tulevan komission johtajaksi heinäkuussa pidettävän parlamentin järjestäytymisistunnossa. Siinä vaiheessa ovat todennäköisesti selvillä myös tulevan työohjelman painopisteet ja se, miten eri puolueet ovat saaneet omia tavoitteitaan läpi. Syksyn aikana vuorossa ovat komissaariehdokkaiden kuulemiset parlamentissa. Mikäli tavanomaiseen aikatauluun on luottamista, uusi komissio aloittaa työnsä joulukuun alussa. EU-politiikassa riittää siis seurattavaa myös kesälomien jälkeen.

Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.

Ajankohtaista

13.11.2024

Työvoimapalvelut tarvitsevat henkilöstönsä

Lue
12.11.2024

TE-palvelut siirtyvät kuntiin – mikä muuttuu?

Lue
11.11.2024

STTK:n hallitus: Palkkatasa-arvo on vientimallin suurin uhri

Lue
11.11.2024

Suomi asuu edelleen yksin – jos taloudelliset edellytykset sitä tukevat

Lue
11.11.2024

COP29: Työntekijät tarvitsevat ilmastorahoitusta oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseen

Lue
8.11.2024

Isänpäivä muistuttaa huolenpidosta ja hoivasta

Lue
5.11.2024

Tehy: Yksityiselle ensihoitopalvelualalle lakkovaroitus

Lue
5.11.2024

Vientimalli on naisten palkkapäivän kutsumaton vieras

Lue