Seuraavaksi saksitaan palkkatuki

Sosiaaliturvaleikkausten voimaantuloa odotellessa hallitus on kohdistanut katseensa työttömien muun tukemisen heikentämiseen. Kesken kesän lausunnoille saapunut esitys leikkaa merkittävästi kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuuksia hyödyntää palkkatukea. 

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt kesäkuussa lausuntoja esityksestä, joka toteutuessaan heikentää merkittävästi kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuutta hyödyntää palkkatukea. Esityksessä kunnilta ja kuntayhtymiltä poistettaisiin mahdollisuus käyttää tukea ammatillisen osaamisen parantamiseen. Jatkossa kunnat ja kuntayhtymät voivat hyödyntää palkkatukea vain, jos henkilö on alentuneesti työkykyinen tai 60 vuotta täyttänyt ja ollut pitkään työttömänä.  

Käytännössä kyseessä on leikkaus, kun muutoksen takia palkkatuesta leikataan lähes 40 miljoonaa euroa. Palkkatukea on maksettu vuosittain noin 200–250 miljoonaa euroa, joten leikkaus on mittava. Julkisen sektorin palkkatuen kokonaisuuteen suhteutettuna kyse on vieläkin suuremmasta leikkauksesta. Hallituksen esityksen mukaan heinäkuun 2023 ja huhtikuun 2024 välillä alkaneista kuntien ja kuntayhtymien palkkatukijaksoista noin 70 prosenttia perustui ammatillisen osaamisen kehittämiseen. 

Mahtuvatko leikkaus ja kohdentaminen samaan esitykseen? 

Hallituksen esityksessä tuodaan selvästi esiin, että kyse on hallitusohjelman mukaisesta työllisyysmäärärahoihin kohdistuvasta leikkauksesta. Samalla esityksellä perustellaan myös toista hallitusohjelman mukaista linjausta eli palkkatuen kohdentamista yksityiselle sektorille. Palkkatuen jopa lähes 20 prosentin leikkausta on kuitenkin vaikea nähdä kohdentamisena, vaikka sen seurauksena yksityisen sektorin osuus palkkatuen kokonaisuudesta nykyiseen verrattuna kasvaakin. 

Esityksessä perustellaan yksityisen sektorin palkkatuen roolia tutkimustiedolla vaikuttavuudesta. Tutkimusten mukaan yksityisen sektorin palkkatuella on työllisyyshyötyjä, kun taas julkisen sektorin palkkatuki ei juuri edistä työllistymistä. Toisaalta hallituksen esityksessäkin sanotaan, että julkisen sektorin palkkatuella työllistetään keskimäärin vaikeammin työllistyviä ihmisiä kuin yksityisen sektorin palkkatuella. Lisäksi kysymyksiä herättää palkkatuen käytänteet julkisella sektorilla. Julkisen sektorin palkkatuen vaikutusten vähäisyys ei välttämättä kerro palkkatuen ongelmista sinänsä, vaan syynä voivat olla myös heikot työllistämisen kannusteet. 

Palkkatuki vaarassa myös jatkossa

Palkkatuen tulevaisuuteen sisältyy hallituksen esityksen lisäksi muutakin epävarmuutta. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä työllisyysalueille ensi vuoden alusta ja siinä yhteydessä palkkatuen rahoitus siirtyy osaksi kuntien yleiskatteista valtionosuutta. Tähän mennessä palkkatukea on kustannettu valtion talousarviosta.  

Palkkatuen rahoituksen siirtyminen osaksi yleiskatteista valtionosuutta tarkoittaa, että kunnat voivat itse määrittää rahoituksen käyttökohteet. Jatkossa ei siis ole selvää, että palkkatukeen tarkoitettu rahoitus todellakin kohdistuisi palkkatukeen. Nyt lausunnoilla olevan hallituksen esityksenkin mukaan kunnat voivat siis itse määrittää palkkatukeen laittamansa rahoituksen siten, että se joko nousee tai laskee nykyiseen verrattuna. 

Merkittävä palkkatuen leikkaus ja rahoitustavan muutos korostavat tarvetta seurata palkkatuen käytön kehitystä. Uudistukset eivät saa osaltaan vahvistaa entistäkin pitkittyneemmän työttömyyden muodostumista. Työttömien elämänlaadun näkökulmasta lyhyemmätkin työpätkät pitkän työttömyyden keskellä ovat tärkeitä. 

Tom-Henrik Sirviö 
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.