Kestävä talous

kestävä talous

STTK mielestä talouden tulee tukea oikeudenmukaista, kestävää ja hyvinvoivaa Suomea. Työllisyyden ja osaamisen vahvistaminen, vero- ja eläkejärjestelmän kestävyys ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat tällöin avainasemassa.

Talouskasvua tuettava

Suomen ikääntyvä väestö ja koronakriisin aiheuttama talouden notkahdus vaativat Suomelta talouskasvua tukevia toimia. Talouden elvytystoimet ja investoinnit tulee suunnata uusien kasvualojen ja ilmastopolitiikan tavoitteiden tukemiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Uuden teknologian ja digitalisaation hyödyntäminen uusia työpaikkoja luoviin hankkeisiin edellyttää riittävää rahoitusta tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Näin voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä ja edellytyksiä vastata rakennemuutoksiin.

Kestävä verotus

Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verotuksesta omaisuus- ja haittaveroihin. Etenkin pieni- ja keskituloisten palkansaajien ostovoimaa on turvattava verotuksen avulla. Samalla pääomatulojen ja varallisuuden verotusta pitää kehittää veropohjaa tukevaksi. Verotuksella on kannustettava myös ilmastotoimien edistämistä.

Korkea työllisyys

Suomalainen hyvinvointimalli on rakennettu korkean työllisyysasteen varaan. Viime vuosina työllisyysaste onkin noussut, mutta tarvitsemme edelleen toimia, jolla sitä pitkällä tähtäimellä nostetaan lisää.

Korkea työllisyys edellyttää aktiivista panostusta työvoimapolitiikkaan sekä tehokkaita, oikein kohdennettuja ja laadukkaita työllisyyspalveluita. Erityisesti vaikeasti työllistyvien, kuten ikääntyvien, nuorten, maahanmuuttajien sekä osatyökykyisten työllistymistä nopeuttamaan tarvitaan henkilökohtaisen palvelun vahvistamista. Työvoimapalveluiden resurssit tulee Suomessa saada pohjoismaiselle tasolle.  

Lyhennetyn työajan tuki nopeuttaisi lomautettujen, irtisanottujen tai muuten työnsä menettäneiden työntekijöiden palaamista työhön osa-aikaisesti. Määräaikainen työnantajan sivukulujen poistamisen tai palkkatuki tulisi ottaa harkintaan esimerkiksi maahanmuuttajien tai yli 55-vuotiaan työttömän palkkauksen yhteydessä.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa ja taloudessa tarvitsemme parempaa muutosturvaa irtisanottujen uudelleen työllistymisen nopeuttamiseksi. Tämä koskee etenkin irtisanottujen koulutusmahdollisuuksien parantamista.

Kansainvälistä rekrytointi tulee nähdä keinona nostaa työllisyysastetta. Työperusteisen oleskelulupaprosessin käsittelyä tulee tehostaa ja tarvitsemme kansalliset rekrytointihankkeet työvoimapula-aloille.