maahanmuuttajat työelämässä

Suomeen muuttaneet työssä olevat ulkomaalaistaustaiset, maahan muuttaneet henkilöt työskentelevät enimmäkseen samoilla aloilla kuin suomalaistaustaiset. Kuitenkin esimerkiksi palvelu- ja myyntityö ovat muita tyypillisempiä aloja. Ulkomaalaistaustaisten palkansaajien työsuhde oli useammin määrä- tai osa-aikainen ja työajat epätyypillisempiä kuin suomalaistaustaisilla. Lisäksi he työskentelevät useammin yksin- tai kevytyrittäjinä tai alustataloudessa. Suomessa yksityinen sektori korostuu ulkomaalaistaustaisten työllistäjinä. Moni perustaa oman yrityksen ja työllistää myös muita.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä kaikkien Suomessa asuvien ulkomailla syntyneiden henkilöiden työllisyysaste oli 68,6 prosenttia. Miesten työllisyysaste (70,3 %) on lähellä Suomessa syntyneiden miesten (74,3%) työllisyyttä, mutta naisten työllisyysaste merkittävästi alhaisempi (58,1%). Ulkomaalaistaustaisista naisista kuitenkin joka toinen on suorittanut korkeakoulututkinnon, eli heissä on merkittävä työvoimapotentiaali. Mitä pidempään henkilö on asunut Suomessa, sitä todennäköisempää hänen työllistymisensä on. Suomessa maahan muuttaneiden naisten työllisyys on muita Pohjoismaita matalampi. Työperäisesti maahan muuttaneiden työllisyysaste on lähes 90 prosenttia.

Maahan muuttaneisiin sekä ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin kohdistuu työelämässä syrjintää. Syrjintää koetaan esimerkiksi rekrytoinneissa, vaikeutena löytää koulutusta vastaavaa työtä tai vaikeutena edetä uralla. Kaikki syrjintä on työelämässä kielletty. Työelämän syrjintä on määritelty yhdenvertaisuuslaissa

STTK on julkaissut työpaikoille ja työyhteisölle tarkoitetun sivuston, jolle on koottu vinkkejä ja työkaluja monimuotoisen ja syrjimättömän työpaikan kehittämiseksi sekä rasismin ja syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi. Monikulttuurinen.fi -sivustolta löydät neuvoja erilaisuuden arvostamiseen, rasismin käsittelyyn sekä turvallisemman työpaikan luomiseen.

Suomessa väestö ikääntyy ja työikäinen väestö supistuu nopeasti. STTK pitää tärkeänä, että kansainvälistä rekrytointia Suomeen lisätään erityisesti aloille, jotka kärsivät työvoimapulasta. Työperäistä maahanmuuttoa Suomeen pyritään lisäämään vähintään 50 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. STTK pitää tavoitetta oikeansuuntaisena. Samalla on varmistettava, että työntekijöiden rekrytointi on eettistä ja työperäistä hyväksikäyttöä ennaltaehkäistään esimerkiksi ennakkotarkastuksin ja jälkivalvonnalla. Myös Suomeen saapuvien henkilöiden riittävä suomalaisen työelämän pelisääntöjen tuntemus sekä kielitaito ovat tärkeitä varmistaa. STTK on esittänyt työperäisesti maahan saapuville henkilöille omaa kotouttamiskoulutuksen väylää.