Osaava työntekijä

Osaaminen

Suomen kilpailukyky, työelämän tuottavuuden kasvu sekä taloudellinen hyvinvointi perustuvat osaamiseen. Siksi osaaminen on keskiössä, kun puhutaan työllisyydestä, toimialojen rakennemuutoksesta tai työhyvinvoinnista. Osaaminen on myös paras vastaus ilmastonmuutoksen ja teknologian kehityksen aikaansaamaan työn murrokseen.

Työyhteisö voi hyvin ja toimii tuottavasti, kun sen kaikkien jäsenten osaaminen on kunnossa ja yhteistyöllä saadaan aikaan tuloksia, joihin kukaan ei yksin yltäisi. Osaamisen kehittymisen kautta työyhteisöissä syntyvät uudet paremmat tuotteet ja työtavat.

Työn kannustettava osaamisen lisäämiseen

Arviolta miljoonan työikäisen suomalaisen osaaminen vaatii päivittämistä. Yhä useampi suomalainen myös haluaa kouluttautua ja vaihtaa uraa työuran aikana.

Työpaikka on keskeinen oppimisen paikka. Työn on kannustettava osaamisen lisäämiseen, mahdollistettava uuden osaamisen hyödyntäminen ja palkittava siitä. Työelämän lainsäädännön ja sopimusten tulisi tukea kaikkien työntekijäryhmien mahdollisuuksia päivittää osaamistaan sukupuolesta, iästä ja työtehtävistä riippumatta. Jokaisen työntekijän koulutustarpeita tulisi arvioida säännöllisesti henkilökohtaisin osaamiskartoituksin. Työnantajan tulee laatia vuosittain kattava koulutussuunnitelma koko työpaikalle.

Laajempi osallistuminen tutkinnon jälkeiseen koulutukseen työuran aikana vauhdittaisi osaamisen kehittämistä myös työpaikoilla. Sen vuoksi kynnystä hakeutua koulutukseen on madallettava. Opintoetuuksilla on turvattava riittävä toimeentulo opintojen aikana elämän eri tilanteissa.

Koulutusjärjestelmän kehittäminen

Koulutusjärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen ja resursointi luovat osaamisen ja oppimisen perustan. Lasten ja nuorten hyvinvointiin, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen sekä toisen ja korkea-asteen koulutukseen on jatkossakin investoitava vahvasti. Osaamiseen panostaminen vahvistaa työllisyyttä, ehkäisee syrjäytymistä ja parantaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa.