Rasismi ei katoa juhlapuheilla

Kansainvälistä päivää rotusyrjinnän poistamiseksi – eli rasisminvastaista päivää – vietetään tänään 21. maaliskuuta. Päivän ympärillä vietetään rasismin- ja syrjinnänvastaista viikkoa.

Merkkipäivällä on synkkä historia, joka meidän jokaisen on syytä muistaa. Tänä päivänä vuonna 1960 Etelä-Afrikan Sharpevillessä poliisi avasi tulen rauhanomaisessa rotuerottelua vastustavassa mielenosoituksessa ja tappoi 69 osanottajaa. Rasisminvastaista päivää on vietetty vuodesta 1966, kun YK:n yleiskokous julisti päivän kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaiseksi päiväksi ja kehotti kansainvälistä yhteisöä lisäämään ponnistuksia rotusyrjinnän poistamiseksi.

Sharpevillen verilöylystä on kulunut 43-vuotta, mutta rasismia ei ole saatu kitkettyä kansallisella, saati globaalilla tasolla. Rasismi ja syrjintä eivät myöskään poistu juhlapuheilla – tarvitaan siis konkreettisia toimia.

Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan syrjintää työssä.

Kuten kaikkialla yhteiskunnassa rasismi näkyy myös työelämässä. STTK:n Aula Research`lla teettämässä kyselyssä ulkomaalaistaustaisista kolmannes oli kokenut työelämässä itseensä kohdistuvaa rasismia. Kaikista työikäisistä neljännes oli havainnut rasismia ja syrjintää. Kyselyyn vastasi yhteensä 2007 työikäistä.

Luvut ovat huolestuttavia. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan syrjintää työssä.  Rasismia pitääkin käsitellä jokaisessa työyhteisössä. Eikä riitä, että rasismiin puututaan vasta kun syrjintää on jo tapahtunut – sitä pitää ennaltaehkäistä aktiivisesti. On hyvä huomata, että rasismi ei ole aina tiedostettua toimintaa, minkä vuoksi ennaltaehkäisy on avainasemassa syrjimätöntä työyhteisöä luotaessa.

Työelämän rasismin ja syrjinnän ennaltaehkäisy on ihmisoikeuskysymys. Yksi työelämän konkreettinen väline ennaltaehkäisyssä on työpaikkojen yhdenvertaisuussuunnittelu. Tällä hetkellä suunnitelmaa koskevat yhdenvertaisuuslain säännökset ovat kuitenkin liian väljät ja puutteelliset. Varsinainen yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisvelvollisuus koskee vain työpaikkoja, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä. Yksityisellä sektorilla tämä tarkoittaa sitä, että velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelma koskee käytännössä alle kahta prosenttia yrityksistä.

Työelämän rasismin ja syrjinnän ennaltaehkäisy on ihmisoikeuskysymys.

Vaikka nämä alle kaksi prosenttia ovat huomattava työllistäjä, yhdenvertaisuusajattelun levittäminen olisi tärkeää ennen kaikkea organisaatiotasolla. Organisaatioiden rooli rasismin ja syrjinnän ennaltaehkäisyssä on äärimmäisen tärkeää siksi, että rasismiin liittyy vahva rakenteellinen puoli. Rakenteellisella rasismilla tarkoitetaan normeissa, käytännöissä ja rakenteissa olevaa piilevää ja myös avointa rasismia, joka eriarvoistaa ihmisten mahdollisuuksia elämässä.

Edellä mainitun STTK:n teettämän kyselyn mukaan 46 prosenttia – eli lähes puolet -työikäisistä ei edes tiennyt, onko heidän työpaikallaan tehty yhdenvertaisuussuunnitelmaa vai ei. Tältäkin osin yhdenvertaisuuslaissa olisi siis parantamisen varaa. Suunnitelma voi olla vaikuttava vain, jos siitä ollaan työpaikalla tietoisia, sitä päivitetään ja se on ajan tasalla. STTK:n mielestä yhdenvertaisuuslakiin on lisättävä velvollisuus päivittää yhdenvertaisuussuunnitelma säännöllisesti ja tiedottaa päivittämisestä henkilöstölle. Jokaisen on tehtävä aktiivisesti töitä rasismin ja syrjinnän poistamiseksi. STTK toivoo, että yksilöiden roolia rasisminvastaisessa toiminnassa edistettäisiin ja helpotettaisiin yhteiskunnallisin ja lainsäädännöllisin muutoksin.

Katariina Sahlberg
Kirjoittaja on STTK:n juristi.

Monikulttuurinen.fi on STTK:n ylläpitämä tietopankki työpaikoille ja esihenkilöille. Sivulta löydät neuvoja erilaisuuden arvostamiseen, rasismin käsittelyyn ja turvallisemman työpaikan luomiseen.

Katso STTK:n eduskuntavaalitavoitteet tasa-arvon- ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän ehkäisemiksi.

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue