Muuttuva työelämä

Työ on muuttunut aina, mutta teknologinen kehitys on kiihdyttänyt muutosta. Työ ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua ja uuden teknologian ansiosta ihmiset tekevät rutiinitöitä yhä vähemmän. Teknologian käyttö lisääntyy myös sellaisissa töissä, joita ei aiemmin ole mielletty teknisiksi aloiksi.Työelämään vaikuttaa teknologian kehittymisen lisäksi mm. väestön ikääntyminen, kasvava eriarvoisuus, ilmastonmuutos ja kaupungistuminen.

Uudet työn tekemisen tavat haastavat perinteiset tavat tehdä työtä. Yhä useampi työllistää itsensä perinteisen palkkatyön sijasta yksinyrittäjänä, ammatinharjoittajana, freelancerina tai apurahansaajana. Työnteon muotojen moninaistuessa on yhä tärkeämpää huomioida itsensä työllistäjien asema työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä kehitettäessä.

Työajan lyhentäminen

Työaika on lyhentynyt runsaasti viimeisten vuosikymmenien aikana Suomessa ja muissa kehittyneissä teollisuusmaissa. Tämä on tapahtunut pitkälti tuottavuuden ja elintason nousun kautta. Vapaa-aikaa on arvostettu yhä enemmän.

Työajan lyhentämisestä käydään keskustelua eri teollisuusmaissa ja STTK on osaltaan halukas osallistua tähän keskusteluun myös Suomessa. Tällöin esille tulevat sen vaikutukset palkkaukseen, verotukseen, eläkkeisiin ja sosiaaliturvaan. Tällä keskustelulla on merkityksensä myös jo sen takia, että työelämän eri muodot ovat yleistyneet myös Suomessa, jolloin useat ei työskentele enää kokoaikaisessa työsuhteessa.

Alustatalous

Alustatalous on Internetin kautta toimiva liiketoimintaimalli, jossa jokin yritys tarjoaa alustan, jossa yksityishenkilöt tai yritykset voivat myydä tuotteita tai palveluita. Alustatalous on mahdollistanut useiden palveluiden tehostamisen, mutta samalla se on usein johtanut palkansaajien epävarmempaan asemaan työelämässä. Tällöin keskusteluun on noussut esimerkiksi nollatyösopimukset, ja niiden käyttö työnantajien toimesta.

Työn tekemisen eri tavat

Työelämän muutosten myötä todennäköisesti yhä useampi työllistää itsensä perinteisen palkkatyön ohella yksinyrittäjänä tai freelancerina. Samalla osa-aikainen työ tai määräaikaiset työsuhteet yleistyvät etenkin joillakin aloilla. Myös etätyö on vakiintunut osaksi monien suomalaisten työelämää.

Useille työntekijöille eri työnteon tavat antavat hyvän mahdollisuuden työskennellä esimerkiksi opintojen ohessa, tai muuten omaan elämäntilanteensa sopivalla tavalla. Meidän tulee kuitenkin varmistaa, että tämä ei tapahtuisi vastoin ihmisten omaa tahtoa. Ihmisten tulee pystyä suunnittelemaan elämäänsä jossa työelämä ja turvattu toimeentulo ovat merkittävässä osassa.

Nollatuntisopimukset ja vaihtelevan työajan sopimusten rajoitukset eivät turvaa työntekijöiden asemaa riittävästi. Sen vuoksi työsopimuslain työsuhdeturvaa on parannettava ja työajan vakiintumisesta on säädettävä lailla. Osa-aikatyötä tekevällä työntekijällä pitää olla nykyistä paremmat mahdollisuudet ottaa vastaan muuta työtä.

Työnteon muotojen moninaistuessa on myös yhä tärkeämpää huomioida kaikkien palkansaajien asema työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä kehitettäessä.