Tavoitteet budjettiriiheen: Hallitusohjelmaan tasapainoa ja pitkäjänteisyyttä

Kirjoittaja:

Elena Gorschkow

yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö

Profiili

1. Talous-, finanssi- ja veropolitiikka
2. Työelämä
3. Sosiaaliturva
4. Osaaminen ja kasvu
5. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi
6. Kansainvälinen rekrytointi

1. Talous-, finanssi- ja veropolitiikka

  • Hallituksen veropoliittinen linja on pidättyväinen: veroaste ei saa kasvaa. Hallituksen tulee huolehtia, ettei se myöskään merkittävästi laske. STTK kannattaa veropolitiikassa pitkäjänteisyyttä. Työn verotuksen kevennysten keskittäminen pieni- ja keskituloisiin on järkevää.
  • Julkisen talouden tasapainottamiseen on tähdättävä estämällä veropohjan rapautuminen ja säilyttämällä kokonaisveroaste vuoden 2022 tasolla.
  • Yritysverotusta on kehitettävä listaamattomien yhtiöiden osinkojen veroetuja leikkaamalla ja yritysverotuksen tasoa nostamalla.
  • Perintövero on säilytettävä. Perintö- ja lahjaverojen tuotto valtiolle on noin 900 miljoonaa vuodessa. Luovutusvoittoveroon siirtyminen pienentäisi aluksi verotuottoja.
  • Haittaverojen sitominen indeksiin mahdollistaisi kuluttajien käyttäytymisen ohjaamisen sekä pysäyttäisi veropohjan rapautumisen.
  • Arvonlisäverotukseen kohdistuvat muutokset ovat poukkoilevia. Lääkkeiden arvonlisäveron nostosta 14 prosenttiin on ongelmallinen yhteiskunnan heikompiosaisten, kuten vanhusten ja pitkäaikaissairaiden kannalta, koska sen vaikutukset näkyvät nopeasti lääkkeiden hinnankorotuksina. Liikunta- ja kulttuuripalveluiden sekä kirjojen arvonlisäveron korotus taas nostaa palveluiden hintoja ja toimii hallituksen omia liikunta- ja hyvinvointitavoitteita vastaan palveluiden käyttöä ja kulutusta vähentävästi. Oluen arvonlisäverotuksen keventäminen on ristiriidassa hallituksen kansanterveystavoitteiden kanssa.
  • Bensiinin hinnan kompensoimisen sijaan tarvitaan työmatkakustannusten verovähennys. Bensiinin alempi hinta lisää kulutusta, jolloin hallitus tukee vastaavasti vapaa-ajan autoilua kuin työhön liittyvää ajoa.
  • STTK pitää valtion investointiohjelmaa kannatettavana hankkeena. Valittu rahoitusmuoto on kuitenkin osin ongelmallinen. Valtion omaisuuden myynnissä on vältettävä tuottavan omaisuuden myyntiä ja hyödyntää muita keinoja kuten hallitusohjelmassakin mainittua ylipääomituksen purkamista.

2. Työelämä – Hyvinvointi syntyy reilusta työelämästä.

  • Hallitusohjelman työelämää koskevia tavoitteita on tasapainotettava. Painopistettä on siirrettävä reilun työelämän ja yhteistoiminnan edellytysten turvaamiseen. Työntekijän turvan heikentäminen ja työrauhavelvoitteiden kiristäminen heikentävät työpaikkatason yhteistyön edellytyksiä.
  • Työntekijän henkilöperusteista irtisanomissuojaa ei saa heikentää, koska Suomessa suojan taso on jo nyt vain OECD maiden keskitasoa. Suomea tiukempi henkilöperustainen irtisanomissuoja esimerkiksi Ruotsissa, Ranskassa ja Alankomaissa. Erityisen ongelmallista on yhdistää työsuhdeturvan heikennykset sosiaaliturvaleikkauksiin, joilla työttömyyden aikaista taloudellista turvaa ollaan samanaikaisesti heikentämässä.
  • Työsopimuslain nykyistä sääntelyä määräaikaisesta työsopimuksesta ei saa muuttaa. Mahdollisuus tehdä työsopimus määräaikaisena ilman erityistä perustetta vuodeksi lisäisi väistämättä työsopimusten perusteetonta ketjuttamista. Muutos olisi räikeässä ristiriidassa työelämän tasa-arvon vahvistamisen kanssa ja heikentäisi erityisesti naisten työmarkkina-asemaa lisäämällä raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
  • Työelämän tasa-arvon edistämiseen ja syrjinnän ehkäisyyn tähtäävät konkreettiset toimet edellyttävät riittävää resurssointia ja rahoitusta.
    Kuntien valtionosuuksia on kasvatettava varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoimaa on parannettava kehittämällä työoloja ja palkkausta. Henkilöstön osallistaminen kehittämistyöhön on tärkeää.
    Samapalkkaisuusohjelmaa on jatkettava ja palkkatasa-arvon edistämiseen on kytkettävä myös liittotaso mukaan. Monipuolinen ohjelma edellyttää STM:n puolelta riittävää resurssointia.
    Palkka-avoimuutta on edistettävä direktiivisääntelyn minimitasoa kunnianhimoisemmin.
    Raskaus- ja perhevapaasyrjintään on puututtava lisäämällä lainsäädännön turvaa perhevapaita käyttävien ja niiltä työhön palaavien asemaan.
  • TYÖ2030-ohjelman jatkorahoitus on turvattava koko hallituskauden ajalle (15 miljoonaa euroa). Hankkeen tavoitteena on työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin samanaikainen kehittäminen pitkäjänteisesti.
  • Hallitusohjelman eri osa-alueiden kirjausten yhteisvaikutuksia työllisyyteen ja hyvinvointiin on arvioitava erityisesti sosiaaliturvan leikkausten, sote-palveluiden saatavuuden ja työelämää koskevien hallitusohjelmakirjausten osalta.

3. Sosiaaliturva

Edellisellä hallituskaudella käynnistettyä sosiaaliturvauudistusta on jatkettava hyvässä kolmikantaisessa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Uudistamisen tavoitteena tulee olla ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa.

Hallitusohjelmaan sisältyvät sosiaaliturvan leikkaukset kohdentuvat työelämän heikompiosaisiin eli niihin, joiden työmarkkina-asema on tälläkin hetkellä hyvin epävarma. Leikkausten yhteisvaikutukset voivat kuormittaa toimeentulon kanssa kamppailevia entisestään ja saattavat johtaa jopa syrjäytymiseen työmarkkinoilta.

  • Hallitusohjelman sosiaaliturvaan kohdistuvilla kustannusleikkauksilla ei pidä lisätä sosiaalisia riskejä, jotka pitkällä aikavälillä kasvattavat yhteiskunnan kustannuksia.
  • Sosiaaliturvaa koskevan päätöksenteon on oltava pitkäjänteistä ja sen on perustuttava tutkittuun tietoon ja kattaviin vaikutusarviointeihin. Hallitusohjelman sosiaaliturvaan kohdistuvien kokonaisvaikutusten arviointiin on turvattava riittävät resurssit.
  • Palvelukokonaisuuksien kehittämisessä Suomi on saatettava muiden Pohjoismaiden tasolle. Sosiaaliturvauudistuksessa on panostettava laadukkaiden, oikea-aikaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämiseen. Kehittämistyölle on turvattava riittävä rahoitus ja henkilöstöresurssit.
  • Työeläkepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat eläkkeiden riittävä taso ja kattavuus, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus sekä rahoituksen kestävyys myös pitkällä aikavälillä. STTK pitää tärkeänä, että hallitus valmistelee työeläkepolitiikkaa koskevat asiat keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Järjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ja esittämään tarpeelliset toimet tavoitteiden saavuttamiseksi.
  • Yrittäjäeläkkeiden eläkemenon ja valtionosuuksien kiihtyvään kasvuun on puututtava ja lisättävä yrittäjien vastuuta omasta eläketurvastaan.

4. Osaaminen ja kasvu

Hallitusohjelmaan sisältyy työikäisten osaamisen kehittämiseen kohdistuvia heikennyksiä. STTK:n mielestä nämä päätökset ovat ristiriidassa hallituksen korkeakoulutettujen määrään ja koulutustason nostoon liittyvien tavoitteiden kanssa. Suomi kärsii osaajapulasta lähes kaikilla aloilla.

Jatkuvan oppimisen koulutusten ja palveluiden tarjontaa työikäisille on lisättävä vahvistamalla Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpan rahoitusta

Hallitusohjelman tavoitteet työllisyyden vahvistamisesta edellyttävät panostuksia työikäisen väestön osaamiseen. Hallitusohjelman linjaukset aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta ja opiskelumaksujen nostamisesta heikentävät erityisesti pienituloisten mahdollisuuksia osallistua jatkuvaan oppimiseen.

  • Jotpan rahoitusta on vahvistettava. Yritysten koulutusvähennykseen ja julkisten työnantajien koulutuskorvaukseen nyt kohdennetut varat tulisi kohdentaa uudelleen jaettavaksi Jotpan kautta, jotta jatkuvan oppimisen rahoitusta ei heikkene.

Aikuiskoulutustukea on lakkauttamisen sijaan uudistettava

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentäisi eniten pieni- ja keskituloisten mahdollisuuksia vaihtaa alaa tai nostaa omaa koulutustasoa.

Tuen saajista joka kolmas kouluttautuu vakavasta työvoimapulasta kärsivälle sote-alalle. Osa sote-alalle kouluttautuvista on alanvaihtajia muilta aloilta ja osa nostaa koulutustasoaan esimerkiksi lähihoitajasta sairaanhoitajaksi.

  • Lakkauttamisen sijaan aikuiskoulutustukea on uudistettava tukemaan paremmin matalan koulutustason varassa olevien, koulutustasoa nostavien ja työvoimapula-aloille kouluttautuvien koulutukseen osallistumista. Opiskelun ja työnteon yhdistämistä tulisi entisestään lisätä vahvistamalla sovitellun aikuiskoulutustuen kannustavuutta.

Strategista ja talouskasvua tukevaa TKI-politiikkaa

Hallitus sitoutuu parlamentaarisen TKI-työryhmän linjauksiin, mitä STTK pitää tärkeänä. Hallitusohjelman mukaan lisärahoitusta kohdennetaan moniin erityyppisiin instituutioihin.

  • TKI-politiikan tärkeä tavoite on talouskasvun edistäminen. Koska osaajapula on yksi keskeisistä kasvun esteistä, olisi perusteltua käyttää osa TKI-rahoituksesta osaajapula-ammattien korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäykseen. Aloituspaikkojen kokonaismäärää tulee aidosti kasvattaa.
  • Tutkimusperustaisen päätöksenteon ja Suomen innovaatiomaineen näkökulmasta päätös lakkauttaa VN TEAS –toiminta on ongelmallinen ja sitä tulisi harkita uudestaan.

5. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jatkamiselle turvattava riittävät resurssit ja rahoitus.

  • Julkisen sektorin on oltava sote-palveluiden ensisijainen tuottaja, jonka palvelutuotantoa voidaan täydentää yksityisen sektorin palveluilla. Palvelurakenteen kehittämiselle on turvattava riittävä rahoitus.
  • Soten rahoitusmallin on turvattava kansalaisille sote-palveluiden saatavuus ja niiden riittävä rahoitus. Rahoitusmallin toimivuutta on seurattava ja sitä koskevan päätöksenteon on oltava pitkäjänteistä ja perustuttava riittävään tietoon mallin toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Maakuntaveron käyttöönottoa on arvioitava yhtenä keinona sote-kustannusten hillitsemisessä.
  • Digitaalisia palveluja ja potilastietojärjestelmiä on kehitettävä tukemaan potilaiden palveluketjuja ja sote-henkilöstön työtä, tietosuojakysymykset huomioiden
  • Sote-palvelujen henkilöstömäärä on mitoitettava suhteessa työmäärään ja työnjaon kehittämiseen on panostettava.
  • Työskentelyolosuhteita, palkkausta ja muita työehtoja on kehitettävä yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstön kanssa, jotta aloilla olevat ja aloille valmistuvat myös pysyvät alalla.
  • Hyvän työn edellytyksiä edistetään ohjelmalla, jolle on turvattava riittävä rahoitus.
  • Pelastustoimen palvelut on turvattava koko maassa. Jo ennen sote-uudistusta pelastustoimessa on arvioitu olevan 81 miljoonan euron ja 2500 henkilön vaje. Budjettiriihessä on linjattava sekä rahoitus- että henkilöstövajeen umpeen kuromisesta.

6. Kansainvälinen rekrytointi

Kansainvälisen rekrytoinnin lisääminen ja lupaprosessien sujuvoittaminen.

Laaja työvoimapula on kasvun este useilla toimialoilla ja koskee myös muita kuin korkeakoulutusta edellyttäviä tehtäviä. Suomen on oltava houkutteleva kansainvälisen rekrytoinnin kohdemaa myös toimihenkilö- ja työntekijäammateissa työskenteleville.

  • Poikkihallinnollisen kansainvälisen rekrytoinnin toimintaohjelman (Talent Boost) kohderyhmää on laajennettava korkeakoulutetuista myös muihin osaajien- ja ammattilaisten ryhmiin (toimihenkilö- ja työtekijätehtävät).
  • Edellisellä hallituskaudella korkeakoulutettujen ja erityisasiantuntijoiden sekä heidän perheenjäsentensä työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupaprosessien vauhdittamiseksi tehdyt toimenpiteet (D-viisumi/pikakaista) on laajennettava koskemaan myös työntekijä- ja toimihenkilöammateissa työskenteleviä ja ammatillisen koulutuksen omaavia sekä heidän perheenjäseniään.

Ajankohtaista

17.6.2024

Hoivatalous ei aina kestä päivänvaloa

Lue
17.6.2024

Lausunto hallituksen esityksestä laiksi ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lue
15.6.2024

STTK:n vastauksia RKP:n puoluekokousaloitteisiin

Lue
14.6.2024

STTK:n vastauksia Kokoomuksen puoluekokousaloitteisiin

Lue
14.6.2024

Tehy tyrmää HUSin lisäleikkaukset – ”Nähtäväksi jää, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä HUSissa töissä”

Lue
14.6.2024

STTK:n vastauksia Keskustan puoluekokousaloitteisiin

Lue
13.6.2024

Minun viikkoni: Assistentti on aina apuna

Lue
13.6.2024

Työntekijän osaaminen on parasta muutosturvaa

Lue