julkinen sektori

Julkisella sektorilla tarkoitetaan valtiota ja kuntia sekä niiden hallinnon muodostavia toimijoita tai yhteisöjä. Valtiosektoriin kuuluvat esimerkiksi valtion hallinto, yliopistot, Kansaneläkelaitos eli KELA, erilaiset valtionyhtiöt ja liikelaitokset sekä sosiaaliturvarahastot.

Osa kuntia tai kuntayhtymiä ovat kunnan hallinto, kunnallinen koululaitos (peruskoulu sekä lukio ja ammatillinen koulutus), kuntien ja kuntayhtymien palvelulaitokset ja toimipaikat, jotka eivät ole yhtiömuotoisia, varhaiskasvatus sekä kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset.

Uutena toimijana kuntien ja valtion välimaastossa ovat vuoden 2023 alusta toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet (21 kpl), jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuspalveluiden järjestämisestä kansalaisille koko maassa. Hyvinvointialueiden vastuulla ovat esimerkiksi terveyskeskukset ja sairaalat sekä sosiaalipalvelut ja pelastustoimi. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta.

Julkisen sektorin toiminnan rahoitus tulee pääasiassa veroista, kuten kulutus-, tulo-, omaisuus ja kiinteistöveroista tai haittaveroista. Suomessa verotusoikeus on valtiolla, kunnilla ja kirkolla. Erilaiset sosiaaliturvarahastot keräävät varoja veroluontoisten maksujen avulla.

Julkisen sektorin taloutta tarkastellaan vakiintuneilla tunnusluvuilla, joita kaikkia ilmaistaan suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Tunnuslukuja ovat julkisten tulojen ja menojen erotus, julkinen alijäämä ja julkinen velka suhteessa BKT:een. Näitä tunnuslukuja käytetään myös EU-vertailussa. Julkiset menot kuvaavat julkisen sektorin bruttomenoja. Veroaste taas kertoo julkisen sektorin keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhteellisesta koosta. Arvonlisäys puolestaan kuvaa julkisen sektorin itse tuottamien palvelujen arvon.

STTK:n jäsenliittojen jäsenistä 55 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla.

Lausunto

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Samppa Koskela | 27.2.2024

STTK:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle Esityksessä ehdotetaan, että työttömyyskassat voisivat tarjota jäsenilleen työllisyyttä tukevia palveluita. Työttömyyskassat voisivat tarjota... Lue lisää

Uutinen

Tavoitteet budjettiriiheen: Hallitusohjelmaan tasapainoa ja pitkäjänteisyyttä

Elena Gorschkow | 4.9.2023

STTK on asettanut budjettiriiheen tavoitteita liittyen talous-, finanssi- ja veropolitiikkaan, työelämään, sosiaaliturvaan, osaamiseen, sote-palveluihin ja pelastustoimeen sekä kansainväliseen rekrytointiin.

Blogi

Sote-rahoituksen kohtalonhetket

Tom-Henrik Sirviö | 18.4.2023

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden alusta. Sen myötä sosiaali- ja pelastustoimen järjestämisvastuu on nyt kuntien sijaan isommilla alueilla. Uudistuksen... Lue lisää

Uutinen

Mistä rahat? -keskustelun tallenne nyt saatavilla

| 20.1.2023

Veropohja supistuu ja väestö ikääntyy. Työllisyys on jo noussut uusiin ennätyksiin, mutta tuottavuuden kasvu on ollut hidasta. Kuinka... Lue lisää

Blogi

Verojen korotukset julkisten palveluiden parantamiseksi jakavat mielipiteitä 

Seppo Nevalainen | 18.1.2023

STTK teetti viime vuoden lopulla Aula-Researchilla eduskuntavaaleihin liittyvän kansalaiskyselyn. Siihen vastasi 3 000 suomalaista. Yksi kysymyksistä koski julkisia... Lue lisää

Tiedote

STTK:n kysely: Verotuksen kiristäminen ei saa laajaa kannatusta

Patrizio Lainà | 17.1.2023

Suomalaiset eivät ole valmiita oman verotuksensa kiristämiseen julkisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi. Yli puolet (53 %) ei ole valmis... Lue lisää