STTK:n vastauksia RKP:n puoluekokousaloitteisiin

Kirjoittaja:

Taina Vallander

johtaja, yhteiskuntavaikuttaminen, strategia ja kehittäminen

Profiili
päätöksenteko

STTK haluaa keskustelevana keskusjärjestönä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, jota puoluekokouksissa käydään. Puolueet, kuten ammattiyhdistysliikekin, ovat keskeinen osa demokratiaa. Tarvitsemme avointa ja laajaa vuoropuhelua yhteiskuntamme suunnasta tulevalla hallituskaudella.

Kävimme läpi RKP:n puoluekokouksen 45 aloitetta ja kommentoimme 18 aloitetta. Aloitteissa oli paljon mielenkiintoisia ja hyviä avauksia.

Toivotamme antoisia keskusteluja ja hyviä päätöksiä. Toivottavasti kommenttimme herättävät ajatuksia ja keskustelua myös puoluekokouksen jälkeen!

Aloite 1 – Valtio tarvitsee enemmän tuloja

STTK toteaa, että arvonlisävero on regressiivinen vero, jota pienituloiset maksavat suhteellisesti enemmän. Arvonlisäveron korottaminen ei ole toimiva keino julkisen talouden tasapainottamiseen, koska se lisää tuloeroja ja kiihdyttää ennestään nopeaa inflaatiota. Veronkorotuksia tulisi kohdentaa pääomien, varallisuuden ja haittojen verottamiseen.

Aloite 2 – Hyvinvointivaltio 2.0

STTK katsoo, että keskeisin haaste hyvinvointivaltion rahoituksessa on veropohjan rapautuminen. Esimerkiksi kuluvan vaalikauden aikana veropohja heikkenee noin 4 miljardin euron verran johtuen muun muassa siitä, ettei valmisteverotusta ole kiinnitetty indekseihin ja haittaverojen ohjausvaikutus toimii. On mahdollista pitää kokonaisveroaste entisellään ja rahoittaa nykyinen hyvinvointivaltio, jos veropohjan rapautumiseen puututaan.

Aloitteet 4, 5, 6 ja 7:

Oikeudenmukainen korvaus tuulivoimapuistojen linjakaduista
Lunastuslakia tulee uudistaa
Tuulivoima
Tuuliturbiinien eroosio ja mikromuovit ja myrkylliset kemikaalit

Vihreä siirtymä on suuri mahdollisuus Suomelle ja uusiutuvana, päästöttömänä energiamuotona tuulivoima on yksi merkittävä osatekijä sen vauhdituksessa. Tuulivoiman avulla on myös mahdollista luoda uusia työllisyysmahdollisuuksia. STTK suhtautuu näistä syistä tuulivoiman lisäämiseen myönteisesti.

Kannamme kuitenkin huolta vihreän siirtymän ja energiamurroksen osalta taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta oikeudenmukaisuudesta. Osana vihreää siirtymää tulee varmistaa toimiva luvitusprosessi. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa maanomistajien aseman heikentämistä. Linjakaduista on maksettava maanomistajille riittävä korvaus.

STTK:n pitää myönteisenä, että tuulivoimateollisuus on siirtynyt käyttämään kestävämpiä materiaaleja tuulivoiman rakentamisessa sekä lisännyt kierrätysmateriaalien osuutta. Mikromuovien ja mahdollisten myrkyllisten kemikaalien vaikutuksia on vähennettävä.

STTK pitää tärkeänä tavoitteena, että tuulivoimaa rakennetaan maantieteellisesti nykyistä laajemmalle alueelle myös esimerkiksi Itä-Suomeen ja merialueille. Tuulivoiman sijainti maalla ja merellä on kuitenkin määritettävä paikalliset olosuhteet huomioiden sekä aktiivisessa vuoropuhelussa asukkaiden kanssa. Luonto-, maisema- ja virkistysarvot sekä merenkulun ja kalastuksen olosuhteet tulee huomioida.

Aloite 10 – Kohti kestävää talousjärjestelmää

Myös STTK pitää kannatettavana verotuksen painopisteen siirtämistä asteittain työn verotuksesta ympäristön ja terveyshaittojen verotukseen. Tämä on välttämätöntä ilmaston muutoksen torjumiseksi ja lajikadon ehkäisemiseksi. Myös terveyshaittojen verottaminen on tärkeää, jotta voidaan saavuttaa parempi kansanterveys ja vähentää terveyshaitoista aiheutuvia kustannuksia julkiselle taloudelle.

Aloite 12 – ”Kotiäitien” eläke

STTK arvostaa sitä, että RKP:ssa kannetaan huolta tasa-arvoisen yhteiskunnan kehittämisestä esimerkiksi samapalkkaisuuden ja työehtojen osalta.

STTK:n näkemyksen mukaan naisten ja miesten eläke-eroa pitää kaventaa aktiivisin toimin. Työuran tulisi johtaa tasa-arvoiseen eläkekertymään. Keskeisin keino kaventaa eläke-eroa on palkkaus, sillä eläke kertyy ansioista.

Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa noin 16 prosenttia. Tämä ero on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Palkkaeroon sekä eläke-eroon voidaan vaikuttaa esimerkiksi palkka-avoimuudella, segregaation purkamisella sekä vanhempainvapaiden tasaisemmalla jakautumisella.

Aloitteet 13 ja 14:

Liikuntaa työurien pidentämiseksi
Ikäihmiset resursseina

Työllisyysaste oli Suomessa huhtikuussa 2023 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 77,8 prosenttia. Työllisyysaste on niin korkealla, että helpot keinot sen nostamiseen on jo käytetty.

Tavoitteena tulee kuitenkin olla edelleen työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta. Esteet työskentelyn jatkamiselle loppupuolella työuraa eivät useinkaan liity työntekijän taloudellisiin kannustimiin jatkaa työssä, vaan esimerkiksi työn tarjontaan ja työkykyyn.

Edellisellä hallituskaudella edistettiin yli 55-vuotiaiden työllistymistä ja työssä jaksamista useilla eri politiikkatoimilla, kuten esimerkiksi niin kutsutun eläkeputken poistamisella, muutosturvarahalla ja muutosturvakoulutuksella. Näiden toimien lisäksi myös muiden tekijöiden edistämiselle kuten työkyvyn tukemiselle, osa-aikatyön saatavuuden lisäämiselle ja työn muokkaukselle on kuitenkin edelleen tarvetta.

Toivottavasti näitä tavoitteita edistetään tulevan hallituskauden aikana.

Aloite 15 – Vuorotyöntekijöiden oikeus sairaan lapsen hoitovapaaseen

STTK pitää kannatettavana RKP:n naisjärjestön esitystä selvittää vuorotyötä tekevien työntekijöiden oikeutta sairaan lapsen hoitovapaaseen. Ehdotuksessa on huomioitu nykyistä lainsäädäntöä paremmin monimuotoiset perheet. Tätä STTK pitää positiivisena asiana.

Vuorotyö vaikuttaa tutkitusti työn ja perheen yhteensovittamiseen. Esimerkiksi ”Työn ja perheen yhteensovittaminen 2018” -tutkimuksen mukaan yhteensovittaminen sujui heikommin vuorotyötä tekevillä vastaajille, kuin heillä, jotka eivät työskennelleet vuorotyössä.  

Vuorotyö vaikuttaa työn ja perheenyhteensovittamisen haasteiden lisäksi työntekijöiden hyvinvointiin ja terveyteen. Esimerkiksi 10 prosenttia vuorotyötä tekevistä kärsii vuorotyöunihäiriöistä (lähde: Terveyskirjasto)

Aloite 16 – Vuoroviikoin vanhempiensa luona asuvien lasten molempien vanhempien oikeus asumistukeen

STTK pitää kannatettavana aloitteessa esitettyä selvitystä vuoroviikoin vanhempiensa luona asuvien lasten molempien vanhempien oikeutta asumistukeen. Kuten aloitteessakin oikein todetaan, vuoroasuminen on yhteiskunnassamme eroperheissä yhä tavallisempi asumismuoto. Myös sosiaaliturvakomitea on linjannut välimietinnössään, että asiaa on selvitettävä.

Aloite 17 – Nuorten hyvinvointia tulee tukea

Nuorten ei pidä jäädä ilman mielenterveyspalveluita resurssipulan vuoksi, myöskään kun on kyse ruotsinkielisistä palveluista. Psykoterapiakoulutuksen mahdollistaminen nykyistä useammalle ja muiden nykyistä kuntoutuspsykoterapiaan kevyempien interventioiden lisääminen mielenterveyden tuen palvelutarjonnassa helpottaisi oikea-aikaista hoitoon pääsyä.

Nuoriin kohdistuvat paineet esimerkiksi koulutusvalintojen ja opiskelun saralla ovat lisääntyneet valtavasti viime vuosina. Mielenterveyspalveluihin panostamisen lisäksi erityisesti nuorten kohdalla tarvitaan kuitenkin myös rakenteellisia muutoksia. Esimerkiksi opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen tulee panostaa, ja koulutuksen opiskelijavalintoja tarkastella myös nuorten jaksamisen näkökulmasta.

Aloite 18 – Maahanmuuttajanaisten polkua työelämään on parannettava

STTK kiittää tärkeästä aloitteesta, jossa on tehty oikeita huomioita maahan muuttaneiden naisten työllistymisestä. Kuten aloitteessa todetaan, Suomessa maahan muuttaneiden naisten työllisyysaste on vain noin 50 prosenttia. Se on merkittävästi alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden naisten (72 %) ja myös merkittävästi heikompi kuin maahan muuttaneiden miesten (70 %). Naisten koulutustaso on kuitenkin miehiä korkeampi. Peräti 43 prosenttia 25–43-vuotiaista maahan muuttaneista naisista on suorittanut korkeakoulututkinnon, myös suomen kielen taito on heillä miehiä parempi. Naiset ovat siis hukattu työvoima- ja osaajareservi.

Kyse on myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmasta. Yksilön toimeentulo rakentuu työstä ja esimerkiksi eläketurva kertyy ansioiden perusteella. Alhaiset ansiot työiässä heijastuvat alhaisina ansioina eläkkeellä.

Heikon työllisyyden yhtenä selittävänä tekijänä on pidetty suomalaisten työmarkkinoiden vahvaa segregaatiota, eli jakautumista mies- ja naisvaltaisiin aloihin.  Naisvaltaiset sote-, kasvatus- ja koulutussektori ovat vahvasti tutkintopohjaisia aloja. Työllistymisessä korostuu myös erittäin hyvä suomen kielen taito. Monilla miesvaltaisilla aloilla työllistymisen kynnys on matalampi. Maahan muuttaneet itse kokevat merkittävimpinä työllistymisen esteinä kielitaidon puutteet, vähäiset suhteet valtaväestöön sekä koulutukseen, työkokemukseen ja tiedonsaantiin liittyvät puutteet (Kuusio ym. 2019). Taustalla vaikuttavat todennäköisesti myös asenteet.

Maahan muuttaneiden naisten työllisyys on Suomessa erityisen heikko verrattuna muihin pohjoismaihin. Äitiys heikentää naisten työllisyyttä ja pitkittyvä lasten kotihoito heikentää verkostoja, kielitaitoa ja myös aiemmin hankittua osaamista. Maahan muuttaneiden naisten vähäisellä työssäkäynnillä voi olla heikentäviä vaikutuksia myös heidän lastensa koulunkäyntiin ja yhteiskunnalliseen asemaan.

Maahan muuttaneet naiset eivät ole yhtenäinen joukko, vaan eroja on niin koulutustasossa ja -aloissa, osaamisessa, kielitaidossa, verkostoissa ja asenteissa. Tästä syystä tarvitaan yksilöllisiä, räätälöityjä keinoja työn ja työntekijän kohtaamiseksi. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä on saatu hyviä kokemuksia niin sanotusta etsivästä työstä, joka toimii moniammatillisesti työllisyys- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden rajapinnassa, toimijoiden osaamista yhdistäen.

STTK on esittänyt valtakunnallista työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien maahan muuttaneiden naisten työllisyysohjelmaa, joka sisältää etsivän työn, yksilöllisiä kieli-, osaamis- ja työelämävalmiuksia kehittävät toimet sekä yritys- ja työnantajayhteistyön.

Aloitteet 20 ja 40:

Ikäystävällinen Suomi
Seniorineuvonnasta tulisi säätää lailla

Suomen väestö ikääntyy nopeimmin Euroopassa. STTK katsoo, että väestön ikääntyessä on olennaista, että ikääntyneiden toimintakykyyn ja hyvinvointiin panostetaan entistä enemmän. Varhaisen vaiheen kuntoutuspalvelut turvaavat toimintakykyä tehokkaasti ja mahdollistavat itsenäisen elämän pidempään. Hyvinvointialueilla on tärkeää saada vanhusneuvostojen toiminta aktiiviseksi, jolloin palveluiden käyttäjien oma ääni ja tarpeet tulevat kuulluksi.

Seniorineuvonnan kehittäminen ja tarjonnan lisääminen on STTK:n mielestä kannatettava tavoite. Kansallisten suositusten laatiminen edistäisi yhdenvartaisuutta ikäihmisten palveluissa ja tukisi neuvonnan saavutettavuuden ja saatavuuden parantumista.      

Aloite 38 – Hoitajapulaan täytyy löytyä ratkaisu

STTK pitää aloitteen tekijöiden tavoin tärkeänä, että hoitajapulaan löydetään ratkaisuja lisäämällä koulutetun hoitohenkilökunnan määrää.

STTK ei kuitenkaan kannata esitystä, jossa lähihoitajan tutkinnon laajuutta supistettaisiin aikuisopiskelijoilla poistamalla yleissivistävää osaamista vahvistavat yhteiset tutkinnonosat. Yleisten työelämätaitojen ja perustaitojen, kuten luku- ja kirjoitustaidon, matemaattisten taitojen sekä kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitys on työelämässä kasvussa. Nämä taidot luovat tärkeän perustan kestäville ja pitkille työurille.

STTK pitää tärkeänä, että ammatillisessa koulutuksessa vahvistetaan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista erityisesti niillä aikuisopiskelijoilla, jotka ovat jo suorittaneet jonkin tutkinnon. Lisäksi on tärkeää rakentaa toimivia pätevöitymispolkuja ulkomailla sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneille sekä parantaa alan pitovoimaa.

Aloite 43 – Tukea kulttuurille

STTK yhtyy RKP:n puoluehallituksen näkemykseen siitä, että koronavuodet olivat haastavia monelle sektorille. Pandemian aikana toteutetuista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista yhteiskunnan eri aloihin on tärkeää ottaa oppia. Kulttuuriala oli yksi niistä aloista, joihin kohdistui kielteisiä vaikutuksia pandemian torjunnan vuoksi. Ala työllistää paljon yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Freelancer -termillä ei ole vakiintunutta oikeudellista merkityssisältöä Suomessa ja se voi käytännössä kattaa monenlaista työtä työsuhteista yrittäjyyteen. Toimeentuloon ja sosiaaliturvaan liittyvät erityiskysymykset voivat olla haasteellisempia erityisesti yrittäjänä ja erilaisten lyhytkestoisten työjaksojen yhdistelminä (yrittäjyys, palkkatyö, stipendi) tehtävässä työssä.

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei nivelly riittävän hyvin yrittäjyyteen ja erilaisilla vaihtuvilla statuksella tehtäviin työtehtäviin. Järjestelmää on tarpeen kehittää, mutta samalla on huolehdittava siitä, että järjestelmän rahoituspohja on riittävän vakaa. Myös yrittäjien on huolehdittava sosiaaliturvaan liittyvistä kustannuksistaan samaan tapaan kuin palkansaajienkin. Sosiaaliturvakomitea on selvittänyt edellisen hallituskauden aikana mahdollisuuksia uudistaa sosiaaliturvaa kokonaisuutena. Komitean tehtävänä on ollut muun muassa selvittää, miten sosiaaliturvaan kuuluvat etuudet ja palvelut nivoutuvat paremmin yhteen joustavasti ja oikea-aikaisesti. Työssä on otettu huomioon elämäntilanteiden moninaisuus ja niiden muutokset sekä siirtymät etuudelta toiselle. STTK katsoo, että tätä sosiaaliturvan uudistamistyötä on jatkettava edellisen hallituskauden viitoittamalla tavalla ja työssä on huomioitava myös poikkeusolosuhteista saatuja kokemuksia.   

Lisätietoja:

Taina Vallander, johtaja, STTK ry
taina.vallander@sttk.fi
p. 040 184 1464

Ajankohtaista

27.5.2024

Tehy, SuPer ja Erto: Yksityiselle terveyspalvelualalle uusia lakkovaroituksia sekä ylityö- ja vuoronvaihtokielto

Lue
27.5.2024

Sateenkaari-ihmisten ääni kuuluviin työpaikoilla

Lue
27.5.2024

Järjestöjohtajat: ”EU-vaaleissa paljon pelissä – ilmastotavoitteista pidettävä kiinni”

Lue
27.5.2024

Keskitettyä, hajautettua, koordinoitua vai koordinoimatonta työmarkkinaa? 

Lue
24.5.2024

Monimuotoisiin perheisiin kohdistuva syrjintä huomioitava lainsäädännössä 

Lue
23.5.2024

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma

Lue
22.5.2024

Jytyn liittovaltuusto: Suomen on edistettävä pikaisesti palkka-avoimuusdirektiivin saattamista lainsäädäntöön – ”Palkkatasa-arvossa ei pidä tyytyä minimiin”

Lue
22.5.2024

Raskaus- ja perhevapaa ei oikeuta työnantajaa palkkasyrjintään 

Lue