Tasa-arvotoimista kasvua

Kirjoittaja:

Tom-Henrik Sirviö

ekonomisti

Profiili

Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD julkaisi tällä viikolla uuden talousennusteensa. Varsinaisten ennusteiden lisäksi julkaisuun sisältyy usein teemalukuja, joissa keskitytään ajankohtaisiin ja kiinnostaviin teemoihin. Tämän vuoden julkaisussa yksi teemaluku käsitteli sukupuolten tasa-arvoa työelämässä ja tasa-arvon parantamisen vaikutuksia taloudelliseen kehitykseen.

Luvun lähtökohtana on huomio siitä, että työelämän tasa-arvon ja erityisesti palkkatasa-arvon kehitys on ollut useissa maissa suhteellisen hidasta. Tutkimuksessa on kuitenkin paljon näyttöä siitä, että tasa-arvon kehittymisellä on myönteisiä vaikutuksia paitsi ihmisten elämään, myös kansantalouden kehitykseen ja yhteiskunnan kehitykseen laajemminkin.

Työelämän tasa-arvon ja erityisesti palkkatasa-arvon kehitys on ollut useissa maissa suhteellisen hidasta.

Katsauksessa referoidaan aiempia tutkimuksia, joiden mukaan palkkaerojen kasvu johtaa henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen pienenemiseen. Toisaalta teemaluvussa muistutetaan, että tasa-arvoisempi työelämä voi vaikuttaa tuottavuuteen ja erityisesti naisten paremmat mahdollisuudet voivat edistää sosioekonomista liikkuvuutta. Nämä ovat tärkeitä teemoja paitsi talouskasvun, myös yhteiskunnan koheesion kannalta.

Suomellakin on vielä tehtävää

Osaksi teemalukua on koottu tilastollisia tarkasteluja työelämän tasa-arvon asioista. Yksi huomio on se, että monissa maissa ero naisten ja miesten työllisyydessä on edelleen suuri. Tässä mielessä Suomen tilanne on kohtuullinen, sillä työllisyysero on monia maita pienempi. Toisaalta tilanne ei näytä niin hyvältä katsottaessa kokoaikaista työtä haluavia osa-aikatyön tekijöitä. Kansainvälisen vertailun perusteella Suomi näyttää maalta, jossa tällainen on yleistä. Myös ulkomailla syntyneiden naisten työllisyyden ero Suomessa syntyneisiin verrattuna on merkittävä.

Harmillista on, että sukupuolten palkkaeroja vertailtaessa Suomi on OECD-maiden kärkipäässä. Ero on selkeästi suurempi kuin OECD-maissa keskimäärin. Kun OECD-maissa keskimäärin ero on reilu kymmenen prosenttia, Suomessa se on yli 15. Hyvää on se, että ero on kaventunut vuosien 2010 ja viimeisimmän tiedon välillä.

Harmillista on, että sukupuolten palkkaeroja vertailtaessa Suomi on OECD-maiden kärkipäässä.

Myönteistä Suomen kannalta on, että johtotehtävissä toimivien naisten osuus on kasvanut selvästi vuodesta 2010. Suomi sijoittuu tässä OECD-maiden keskiarvon yläpuolelle, mutta ei kärkeen.

Talouskasvua voidaan edistää tasa-arvolla

Tilastollisen tarkastelun lisäksi teemaluvussa esitetään joukko keinoja, joilla työelämän tasa-arvoa voitaisiin parantaa ja siten edistää talouskasvua. Keinot ovat tuttuja. Raportissa esimerkiksi korostetaan saavutettavan varhaiskasvatuksen roolia. Varhaiskasvatus on keskeinen tekijä siinä, että erityisesti äidit pääsevät takaisin työelämään. Suomellakin on edelleen tehtävää varhaiskasvatuksen saavutettavuuden parantamiseksi. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on nimittäin huomattavasti heikompaa kuin esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Varhaiskasvatuksen roolin lisäksi OECD korostaa työ- ja perhe-elämän tasapainon roolia ja toisaalta hyvien vanhempainvapaajärjestelyjen tärkeyttä. Työelämän joustavuus perhe-elämän eri tilanteissa helpottaa osallistumista työelämään. Epätasaisesti jakautunut vanhempainvapaa puolestaan heikentää erityisesti naisten uramahdollisuuksia. Tasapaino työ- ja perhe-elämän välillä liittyy osittain työnteon ja työpaikkojen kulttuuriin. Erityisesti perhevapaisiin ja niiden jakautumiseen voidaan vaikuttaa suoraan lainsäädännöllä. Myös kulttuurin muutoksen rooli on niissä keskeinen.

Työelämän joustavuus perhe-elämän eri tilanteissa helpottaa osallistumista työelämään.

Kiinnostava OECD:n esiin nostama teema on myös vero- ja eläkejärjestelmien vääristymien huomioiminen ja korjaaminen. Raportissa nostetaan esiin se, että verojärjestelmä voi osaltaan heikentää erityisesti naisten työnteon kannusteita perheissä. Naisten pienemmät palkat heijastuvat myös eläkejärjestelmään pienempinä eläkkeinä.

Keskeinen teema on myös ulkomailla syntyneiden naisten integrointi työmarkkinoille. Lisäksi raportissa nostetaan esiin läpinäkyvyyden ja erilaisten työnantajille kohdistettujen raportointivaatimusten mahdollisuus. Myös politiikkatoimet, joilla edistetään naisten siirtymistä johtaviin asemiin ja yrittäjiksi, ovat esillä.

Kaikkiaan teemaluvussa nostetaan esiin monia erilaisia mahdollisuuksia talouskasvua tukevan työelämän tasa-arvon kehittämiseen. Osa keinoista soveltuu enemmän tiettyihin maihin, osa toisiin. Mukana on paljon keinoja, joiden edistämistä Suomessakin voitaisiin harkita. Työelämän tasa-arvon edistäminen on erityisen tärkeää pitää keinovalikoimassa, kun mietitään tapoja edistää Suomen talouskasvua ja ihmisten hyvinvointia.

Tom-Henrik Sirviö
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.

Ajankohtaista

19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue
17.4.2024

SuPerin Paavola kehysriihestä: Hallitus heikentää ratkaisuillaan sote-alalle työllistymistä

Lue
17.4.2024

Pätkätöiden kierre vaikeuttaa nuorten ammatti-identiteetin muodostumista

Lue
16.4.2024

Ammattiliitto Jyty kehysriihestä: Hallitus heikentää työntekijöiden mahdollisuutta kehittää omaa osaamistaan

Lue
16.4.2024

Tehy kritisoi voimakkaasti hallituksen leikkauksia synnytyksistä, hoitotakuusta ja ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoivasta

Lue
16.4.2024

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: SuPerin Paavola: Hallitus hylkäsi vanhukset ja hoitajat

Lue