STTK on seurannut omaa hiilijalanjälkeään (CO2 ekv/kg) vuodesta 2017 lähtien. Käytössä on Helsingin yliopiston Metsätieteiden osaston ja Sitran Hiilifiksu järjestö -laskuri. Se on tiettävästi ensimmäinen erityisesti järjestöille räätälöity hiilijalanjälkilaskuri maailmassa.
STTK:n hiilijalanjälki muodostuu pääasiassa matkustamisesta, energiakulutuksesta ja ostopalveluista. Koronapandemian vaikutus jalanjälkeen on ollut merkittävä: ennen pandemiaa matkustaminen muodosti siitä noin puolet. Pandemian aikana matkustaminen romahti ja hiilijalanjäljenkin suhteellinen osuus putosi 12 prosenttiin. Energian osuus puolestaan nousi selvästi.
Kokonaisuutena STTK:n hiilijalanjälki putosi pandemian aikana noin kolmannekseen sitä edeltävään aikaan verrattuna. Tämän vuoden hiilijalanjälkeä ei ole vielä laskettu, mutta esimerkiksi kehittynyt etäkokouskäytäntö vähentänee matkustamista jatkossa.
─ Kokouksia on siirretty verkkoon, vaikka järjestötyössä on tärkeää tavata myös kasvotusten. Kasvava tietoisuus ilmastonmuutoksesta lisää etäkokouksien suosiota kansainvälisestikin. Tämä tuo mukanaan myös kustannussäästöjä, STTK:n asiantuntija Jaakko Haikonen muistuttaa.
Energian osalta STTK:n hiilijalanjälkeen vaikuttavat paitsi omat toimet energian säästämiseksi, etenkin suomalaisen energiatuotannon siirtyminen pois fossiilienergiasta. Energian säästäminen on keino vastata akuuttiin energiakriisiin ja STTK on tänä syksynä mukana muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa Astetta alemmaksi -kampanjassa.
─ Yritysten ja muiden organisaatioiden on tärkeää tarttua henkilöstönsä kanssa kaikkiin keinoihin, joilla pystymme itse helpottamaan akuuttia energia-ahdinkoa. Erityisesti huippukulutuksen aikana saadut säästöt paitsi pienentävät omaa sähkölaskua, myös alentavat sähkön hintaa kaikille käyttäjille. Kollektiivinen hyöty kasvaa, Haikonen korostaa.
Hiilijalanjäljen kompensoiminen
Pienentämisen lisäksi STTK myös kompensoi hiilijalanjälkeään olemalla mukana 4H-järjestön Taimiteko-toiminnassa, jossa luodaan uusia hiilinieluja ja työllistetään nuoria taimien istuttajina.
─ Istutamme vuosittain 2 000 taimea noin yhdelle metsähehtaarille, minkä kompensaatio on 469 000 kg CO2. Tavoitteemme on olla tulevaisuudessa ilmastopositiivinen järjestö ja arvioimme olevamme sillä tiellä, Haikonen iloitsee.
”Yksi hehtaari: Yksi hehtaari on pinta-alayksikkö, jota käytetään usein metsäalojen esittämiseen. Yksi hehtaari on 10 000 neliömetriä eli 100 m x 100 m. Kuusen istutustiheys yhdelle hehtaarille noin 1900–2000 kpl, eli yksi hehtaari sitoo hiiltä 55 vuoden aikana noin 127 000 C kg ha-1 kivennäismaalla. Turvemaan hiilensidonta on suurempi, noin 274 000 C kg ha-1. Jotta hiilidioksidikilot saadaan hiilikiloiksi (kg CO2 / kg C), jaetaan hiilidioksidimäärä luvulla 44/12 ≈ 3.67. Männyn istutustiheys yhdelle hehtaarille on noin 2000 kpl. Eli esimerkiksi 43 männyntaimea turvetuotantoalueen metsityksessä kompensoi 43 vuodessa 10 000 kg hiilidioksidia, mikä vastaa yhden ihmisen keskimääräistä vuosittaista hiilijalanjälkeä.”
Antti Palola | 14.9.2022