’’Riittää kun yrität parhaasi’’ on neuvo, joka annetaan usein työssä ahdistuneelle tai uupuneelle. Neuvolla on yleensä hyvä tarkoitusperä ja sillä pyritään rauhoittamaan ja lohduttamaan. Tarkemmin tarkasteltuna neuvo on huono: siinä korostuvat nykytyöelämän ongelmakohdat, joita käyn tässä tarkemmin läpi.
Kun ahdistuneelle tai uupuneelle työntekijälle sanotaan, että ’’riittää kun yrität parhaasi’’, tilanne ja ongelma keskittyy yksilöön. Tällainen vain yksilöön keskittyvä ajattelutapa on selkeä nyky-yhteiskunnan ja työelämän ongelma. Kun työelämään liittyviä mielenterveysongelmia käsitellään vain yksilötason ongelmana, varsin epätodennäköistä on, että ongelmat saadaan korjattua kestävästi. Vaikka yksilöön kohdistuvat toimet, kuten esimerkiksi terapia, ovat ehdottoman tärkeitä mielenterveysongelmien hoidossa, yhteiskunnan tulisi keskittyä myös rakenteellisiin ja yhteisöllisiin tekijöihin ongelmien takana.
Suomessa työkyvyttömyyseläkkeen yleisimmäksi syyksi on noussut mielenterveyteen ja käyttäytymiseen liittyvät häiriöt. Suurin yksittäinen syy masennus vie eläkkeelle keskimäärin yhdeksän ihmistä päivässä. Mielenterveyden ongelmat eivät näy vain työelämässä vaan jo opiskelijoilla. Mielenterveyssyyt ovatkin suurin opiskelukykyä heikentävä yksittäinen tekijä. Kun huomioidaan mielen ongelmien yleisyys, varsin epätodennäköistä on, että ongelmien syyt liittyisivät pelkästään yksilöihin.
Kun työelämään liittyviä mielenterveysongelmia käsitellään vain yksilötason ongelmana, varsin epätodennäköistä on, että ongelmat saadaan korjattua kestävästi.
Työelämä on aina muutoksessa, mutta teknologian kehitys on vauhdittanut muutosta entisestään. Esimerkiksi digitalisaation ja automatisaation vuoksi rutiinitöitä tehdään yhä vähemmän ja työelämä on koko ajan haastavampaa. Tähän liittyy myös merkittäviä uuden oppimiseen ja työntekijän itsensä kehittämiseen liittyviä vaatimuksia. Mikään näistä ei ole itsessään kielteinen ilmiö, mutta jos työntekijöille ei anneta keinoja selviytyä muuttuvassa työelämässä, ongelmat voivat olla merkittäviä.
Mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat eivät sitä paitsi aiheuta vain yksilöllistä kärsimystä, vaan myös rahassa mitattavia kansantalouden ongelmia. Suomessa mielenterveyden häiriöiden kustannuksiksi on arvioitu 11 miljardia euroa vuodessa.
Työelämällä on merkittäviä vaikutuksia yksilöiden jaksamiseen. Valitettavasti nykyinen työturvallisuuslaki asetuksineen ei huomioi riittävästi psykososiaalista kuormitusta, sen ennaltaehkäisyä tai yleisemmin mielenterveyspuolta. STTK:n yhtenä eduskuntavaalitavoitteena on huomioida työturvallisuuslaissa psykososiaalinen kuormitus ja mielenterveys. Hyvinvointia työelämässä kun luodaan osaltaan työlainsäädännöllä sekä työpaikkojen ja toimialojen kehittämistoimilla.
Suomessa mielenterveyden häiriöiden kustannuksiksi on arvioitu 11 miljardia euroa vuodessa.
Vaikka rakenteellisiin seikkoihin on keskityttävä huomattavasti nykyistä enemmän, yksilöihin kohdistuvia palveluja ei voi missään nimessä unohtaa. STTK:n mielestä matalan kynnyksen mielenterveyden tukeen tarvitaan panostuksia työikäisillä, nuorilla ja opiskelijoilla. Tämä on kirjattu myös STTK:n eduskuntavaalitavoitteeksi.
Vaalitavoitteidemme yhdessä alaotsikossa todetaan, että ’’Hyvinvointi ei lisäänny juhlapuheilla’’. Tämä pitää paikkaansa. Palatakseni otsikkoon: myöskään yksittäisten työntekijöiden hyvinvointi ei lisäänny tyhjillä neuvoilla, jos samalla ei muuteta rakenteita. Nimittäin, jos ihminen yrittää joka ikisessä asiassa parhaansa – eli omien kykyjensä mukaisen kympin suorituksen – lopputuloksena on mitä todennäköisimmin uupuminen. Varsinkin, jos jaksamista ei tueta rakenteellisin ja yhteisöllisin keinoin.
Katariina Sahlberg
Kirjoittaja on STTK:n juristi.