Vapaus ja vastuu EU:n taloussääntöjen uudistuksen jälkeen

Kirjoittaja:

Patrizio Lainà

pääekonomisti (vapaalla)

Profiili

Vapauden ja vastuun on kuljettava käsi kädessä, kun EU:n taloussääntöjä uudistetaan. STTK haluaa lisää vapautta ja vastuuta jäsenmaille, kun taas ay-liikkeen eurooppalainen kattojärjestö ETUC tavoittelee lisää vapautta ja vastuuta EU:lle. Mitä nämä tarkoittavat EU:n taloussääntöjen uudistamisen kannalta?

Euroopan komissio käynnisti uudelleen lokakuussa konsultaation EU:n taloussääntöjen uudistamiseksi. Siinä esitettiin 11 kysymystä, joihin jäsenmailta, sidosryhmiltä ja kansalaisilta odotetaan vastauksia vuoden loppuun mennessä.

STTK otti haasteen vastaan ja vastasi konsultaatioon. Avasin ajattelua vastausten takana myös STTK:n blogissa. STTK:n vastaukset seurailevat aiemmin keväällä yhdessä SAK:n kanssa julkaistua kantaa.

Myös eurooppalaisen ay-liikkeen kattojärjestö ETUC on vastannut komission konsultaatioon. Käyn tässä kirjoituksessa lyhyesti läpi yhtäläisyyksiä ja eroja STTK:n ja ETUC:n vastauksissa.

Yksinkertaisempi ja maakohtaisempi sääntökehys

Saksa on ottanut jo Merkelin aikakaudella uuden suunnan EU-politiikassa ja se tulee jatkumaan uuden hallituksen aloitettua. Italia ja Ranska solmivat Quirinale-sopimuksen, mikä luultavasti syventää myös EU-yhteistyötä. Tätä taustaa vasten Suomen ja seitsemän muun ”nuukan” maan valtiovarainministerin aiempi vaatimus paluusta vanhaan sääntökehikkoon ei ole kovin rakentava. Hyödyllisempää olisi tuoda selkeitä esityksiä pöytään sääntökehikon uudistamiseksi.

Ay-liikkeessä ymmärretään laajasti nykyisen sääntökehikon toimimattomuus ja uudistamisen tarve. Velka- ja alijäämäsäännöt ovat toisinaan estäneet elvyttävän finanssipolitiikan taantumissa ja osoittautuneet myötäsyklisiksi, eli taloussuhdanteita vahvistaviksi. Paluuta vanhaan sääntökehikkoon ei ole.

STTK ja ETUC esittävät molemmat, että velkasäännöstä olisi luovuttava. Kun euroalueen velka on noussut jo noin 100 prosenttiin BKT:stä, on epärealistista tavoitella 60 prosentin velka-asteita. Velkasääntö on kuitenkin perussopimuksessa, joten sitä voi olla vaikeaa muuttaa.

Uudessa sääntökehikossa täytyy lisätä maakohtaisuutta. Julkisen talouden tavoitteet täytyy laatia maakohtaisesti huomioiden myös sosiaaliset ja ekologiset päämäärät. Työmarkkinajärjestöjen roolin kasvattaminen on myös tärkeää osallisuuden ja toimeenpanon vahvistamiseksi.

Sääntökehikkoa on yksinkertaistettava. Rakenteellinen alijäämä on osoittautunut hyvin ongelmalliseksi jo määrittämisenkin puolesta ja siksi se tulee hylätä. Puolen prosentin rakenteellisen alijäämän kriteeri ei kumpua perussopimuksista, vaan se luotiin eurokriisin aikana erillisellä finanssipoliittisella sopimuksella, joten sen hylkäämisen ei pitäisi olla juridisesti kovin haastavaa.

Yhteisiä näkemyksiä julkisista investoinneista ja vaihtotaseiden hallinnasta

Perussopimuksesta kumpuavasta 3 prosentin alijäämäsäännöstä voidaan pitää kiinni, mutta siitä on luettava ulos julkiset investoinnit. Muutoin riskinä on, ettei ilmastonmuutoksen vaatimia investointeja tehdä riittävissä määrin. STTK esittää, että kaikki julkiset investoinnit tulisi lukea ulos alijäämäsäännöstä, kun taas ETUC esittää vain nettoinvestointien rajaamista sen ulkopuolelle. ETUC:n ”kultainen sääntö” tarkoittaa, että pääoman kuluminen eli poistot pitäisi kattaa verotuloilla, mutta poistot ylittävät investoinnit voisi rahoittaa velalla.

Uudistetussa sääntökehikossa vaihtotaseiden hallinnan tulisi olla keskeisessä roolissa. Vaihtotaseiden epätasapaino oli merkittävä tekijä eurokriisin taustalla, mutta nykyinen sääntökehikko ei riittävästi kannusta kokonaisuuden kannalta kestävään vaihtotaseiden hallintaan. Etenkin vaihtotaseiden ylijäämät vaikeuttavat alijäämien kuromista umpeen. Siksi vaihtotaseiden sääntelyn tulee olla symmetristä ja sen tavoitteena pitää olla vaihtotaseen tasapaino.

Näkemykset EU-tason finanssipolitiikasta

ETUC esittää pysyvää yhteistä velkaa ja finanssipoliittista kapasiteettia EU:lle. STTK ei ole esittänyt samaa, vaan pitää parempana jäsenmaiden finanssipoliittisen liikkumatilan kasvattamista. Vaikka näkemyksissä on ero, niillä tavoitellaan samaa päämäärää: mahdollisuutta riittävään elvytykseen kriiseissä. ETUC katsoo järkevämmäksi elvyttää EU-tasolla, kun taas STTK:n näkemyksen mukaan jäsenmaat voivat huolehtia elvyttämisestä itse.

ETUC esittää myös selviä kiristyksiä sääntökehikkoon. ETUC haluaa tehdä menosäännöstä tiukemman julkisen talouden ohjenuoran. Ajatuksena on, että menojen kasvulle asetetaan yläraja. Menoja ei voisi lisätä tiettyä määrää enempää, ellei samaan aikaan ole valmis korottamaan veroja. Vastaavasti jos veroja alentaa, tulisi myös menoja karsia. STTK ei ole pitänyt menosääntöä kannatettavana.

STTK on esittänyt johdonmukaisesti paitsi taloussääntöjen löysäämistä, myös jäsenmaiden oman vastuun kasvattamista. Myös ETUC:n vaatimus tiukasta sääntökehikosta on johdonmukainen, koska siihen yhdistyy samanaikainen finanssipolitiikan kapasiteetin kasvattaminen EU-tasolla. EU:n talouspolitiikan kestävyyden kannalta kumpikin lähestymistapa on toimiva. On lopulta poliittinen valinta, kumman tien EU valitsee.  

Patrizio Lainà
STTK:n pääekonomisti

Ajankohtaista

1.7.2022

Näin työn murros otetaan haltuun – Antti Palola SuomiAreenan keskustelussa torstaina 14.7.

Lue
30.6.2022

Tehy, SuPer ja ERTO: Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus hyväksyttiin

Lue
30.6.2022

SuPer, Tehy ja ERTO: Yksityisen sosiaalipalvelualan vetovoimaa parannetaan palkkaratkaisulla

Lue
30.6.2022

Onnettomuuspaikoilta leviävät kuvat eivät huoleta vain ammattilaisia – valtaosa suomalaisista pitää onnettomuuspaikkakuvien jakamista sosiaalisessa mediassa paheksuttavana

Lue
29.6.2022

Katso Oikeus olla oma itsensä työpaikalla – SAK:n, Akavan ja STTK:n Helsinki Pride -tapahtuman tallenne

Lue
29.6.2022

Millaisia ovat trans-ihmisten kokemukset työelämässä? Podcastin toinen jakso kuunneltavissa

Lue
28.6.2022

Toimistomme lomailee 4.7.-5.8.

Lue
28.6.2022

Ammattiliitto Pron selvitys: UPM ei kohtele toimihenkilöitään tasapuolisesti

Lue