Kenelle kuuluu vastuu talouspolitiikasta EU:ssa?

Kirjoittaja:

Patrizio Lainà

pääekonomisti (vapaalla)

Profiili


Vapauden ja vastuun on kuljettava käsi kädessä. Nykyisin vastuu EU:n talouspolitiikasta on viime kädessä jäsenmailla, mutta vapautta harjoittaa parhaaksi katsomaansa talouspolitiikkaa ei ole.
EU:n taloussääntöjä ollaan uudistamassa. Uudistus luo tilaisuuden korjata tätä epäsuhtaa. Jatkossa jäsenmailla täytyy olla enemmän vapautta ja vastuuta talouspolitiikassa. Tämä myös vähentää tarvetta turvautua kriiseissä yhteisvastuuseen.

Euroopan komissio käynnisti lokakuussa uudelleen konsultaation EU:n taloussääntöjen uudistamiseksi. Siinä esitettiin yksitoista kysymystä. EU:n jäsenmailta, sidosryhmiltä ja kansalaisilta odotetaan vastauksia vuoden loppuun mennessä. STTK otti haasteen vastaan ja vastasi konsultaatioon. STTK:n vastaukset seurailevat aiemmin keväällä yhdessä SAK:n kanssa julkaistua kantaa. Avaan tässä blogissa STTK:laista ajattelua vastaustemme takana.

Suomen kanta epäjohdonmukainen

STTK pitää EU:n sääntökehikon löysäämistä ja jäsenmaiden vastuun kasvattamista uudistuksessa johdonmukaisena. Tällöin sekä talouspolitiikan vapaus että vastuu ovat jäsenmailla.

Väitöskirjatutkijat Jussi Ahokas ja Antti Ronkainen esittivät vastaavan näkemyksen Maaseudun Tulevaisuudessa. Näkemys on myös linjassa Suomen hallituksen EU-selonteon kanssa.

Yhtä johdonmukaista olisi vaatia sääntökehikon tiukentamista ja jäsenmaiden vastuun kaventamista. Muutos siirtäisi vastuun talouspolitiikasta pääasiassa EU:lle. Tätä tavoittelee esimerkiksi palkansaajien eurooppalainen kattojärjestö ETUC.

Sen sijaan Suomen ja seitemän muun ”nuukan” maan vaatimus palata vanhaan sääntökehikkoon on epäjohdonmukainen. Muutos ei lisäisi jäsenmaiden vapautta, mutta vierittäisi niille nykyistä suuremman vastuun talouspolitiikasta. Nuukien maiden esittämään malliin sisältyy riski, että kriisitilanteissa joudutaan turvautumaan mielivaltaisiin yhteisvastuullisiin järjestelyihin esimerkiksi erilaisten pelastuspakettien muodossa.

Jos yhteisvastuuta halutaan jatkossa EU:ssa välttää, jäsenmaiden täytyy luoda finanssipolitiikalle riittävästi liikkumatilaa. Konkreettisesti se tarkoittaa yksinkertaisempaa ja maakohtaisempaa sääntökehikkoa, jossa kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota vaihtotaseiden hallintaan.

Kuinka lisätä jäsenmaiden vastuuta?

Jäsenmaiden talouspoliittista vapautta ja vastuuta voidaan konkreettisesti lisätä yksinkertaistamalla sääntökehikkoa ja korostamalla maakohtaisuutta. Lisäksi tulee kiinnittää enemmän huomiota koko maan ulkoiseen rahoitusasemaan.

Sääntökehikkoa voidaan yksinkertaistaa luopumalla 60 prosentin velkasäännöstä ja 0,5 prosentin rakenteellisen alijäämän kriteeristä. Velkasäännön noudattamisesta on tullut epärealistinen tavoite, sillä koronakriisin seurauksena euromaiden keskimääräinen velka-aste on noussut jo noin sataan prosenttiin bruttokansantuotteesta. Rakenteellisen alijäämän kriteeri on puolestaan osoittautunut paitsi epäselväksi, myös hyvin ongelmalliseksi. Sen määrittäminen oikea-aikaisesti on vaikeaa ja sitä saatetaan muuttaa jälkikäteen hyvinkin merkittävästi.

Maakohtaisuutta voidaan korostaa pitämällä kiinni kolmen prosentin alijäämäsäännöstä, mutta siitä tulisi lukea ulos julkiset investoinnit. Niitä tarvitaan lisää ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja tuottavuuden vauhdittamiseksi. Lisäksi julkisen talouden tavoitteiden aikataulut täytyy laatia maakohtaisesti. Sosiaalinen kehitys on huomioitava samalla viivalla taloudellisten päämäärien kanssa.

Vaihtotaseiden hallinta pitää tuoda vahvemmin mukaan sääntökehikkoon. Vaihtotase kertoo monesti maan rahoituskestävyydestä enemmän kuin julkiset velka-asteet tai alijäämät. Vaihtotaseiden epätasapainot olivat myös merkittävä tekijä eurokriisin taustalla. Nykyinen sääntökehikko ei kuitenkaan riittävästi kannusta kokonaisuuden kannalta kestävään vaihtotaseiden hallintaan.

Ylisuuri vaihtotaseen epätasapaino voisi edellyttää jäsenmaalta talletusta Euroopan investointirahastoon. Näin jäsenmaalla olisi mahdollista ylläpitää vaihtotaseen epätasapainoa jatkossakin, mutta siltä voitaisiin samalla edellyttää aktiivisempaa osallistumista eurooppalaisten investointien rahoittamiseen. 

Patrizio Lainà
STTK:n pääekonomisti

Patrizio Lainàn aiemmin julkaistuja näkemyksiä taloussääntöjen uudistamisesta STTK:n blogissa.

Ajankohtaista

16.5.2022

Kesätyöntekijä on työkaverisi

Lue
16.5.2022

SuPerin, Tehyn ja ERTOn kysely: Heikentyneet työolot ja pieni palkka syy hoitajapulaan yksityisellä hoiva-alalla

Lue
13.5.2022

Pron edustajisto: Vihreä siirtymä edellyttää yhteistyötä työelämässä

Lue
13.5.2022

Luonnos Suomen digitaaliseksi kompassiksi

Lue
13.5.2022

Liittokokouksen julkilausuma: Pelastustoimi tarvitsee rahaa lisätalousarviossa ja palkkaohjelmaa henkilöstövajeen taittamiseksi

Lue
13.5.2022

SuPerin puheenjohtaja Paavola: Ministeriössä tehdään lakia, joka heikentää hoitoalan veto- ja pitovoimaa – SuPer vastustaa suunnitelmia syrjäyttää lähihoitajat hoidon tarpeen arvioinnista

Lue
13.5.2022

Miltä kuulostaisi ammattiliiton ennakkojäsen?

Lue
12.5.2022

Erityisajoneuvon käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaaminen

Lue