Kenelle kuuluu vastuu talouspolitiikasta EU:ssa?

Kirjoittaja:

Patrizio Lainà

pääekonomisti (vapaalla)

Profiili


Vapauden ja vastuun on kuljettava käsi kädessä. Nykyisin vastuu EU:n talouspolitiikasta on viime kädessä jäsenmailla, mutta vapautta harjoittaa parhaaksi katsomaansa talouspolitiikkaa ei ole.
EU:n taloussääntöjä ollaan uudistamassa. Uudistus luo tilaisuuden korjata tätä epäsuhtaa. Jatkossa jäsenmailla täytyy olla enemmän vapautta ja vastuuta talouspolitiikassa. Tämä myös vähentää tarvetta turvautua kriiseissä yhteisvastuuseen.

Euroopan komissio käynnisti lokakuussa uudelleen konsultaation EU:n taloussääntöjen uudistamiseksi. Siinä esitettiin yksitoista kysymystä. EU:n jäsenmailta, sidosryhmiltä ja kansalaisilta odotetaan vastauksia vuoden loppuun mennessä. STTK otti haasteen vastaan ja vastasi konsultaatioon. STTK:n vastaukset seurailevat aiemmin keväällä yhdessä SAK:n kanssa julkaistua kantaa. Avaan tässä blogissa STTK:laista ajattelua vastaustemme takana.

Suomen kanta epäjohdonmukainen

STTK pitää EU:n sääntökehikon löysäämistä ja jäsenmaiden vastuun kasvattamista uudistuksessa johdonmukaisena. Tällöin sekä talouspolitiikan vapaus että vastuu ovat jäsenmailla.

Väitöskirjatutkijat Jussi Ahokas ja Antti Ronkainen esittivät vastaavan näkemyksen Maaseudun Tulevaisuudessa. Näkemys on myös linjassa Suomen hallituksen EU-selonteon kanssa.

Yhtä johdonmukaista olisi vaatia sääntökehikon tiukentamista ja jäsenmaiden vastuun kaventamista. Muutos siirtäisi vastuun talouspolitiikasta pääasiassa EU:lle. Tätä tavoittelee esimerkiksi palkansaajien eurooppalainen kattojärjestö ETUC.

Sen sijaan Suomen ja seitemän muun ”nuukan” maan vaatimus palata vanhaan sääntökehikkoon on epäjohdonmukainen. Muutos ei lisäisi jäsenmaiden vapautta, mutta vierittäisi niille nykyistä suuremman vastuun talouspolitiikasta. Nuukien maiden esittämään malliin sisältyy riski, että kriisitilanteissa joudutaan turvautumaan mielivaltaisiin yhteisvastuullisiin järjestelyihin esimerkiksi erilaisten pelastuspakettien muodossa.

Jos yhteisvastuuta halutaan jatkossa EU:ssa välttää, jäsenmaiden täytyy luoda finanssipolitiikalle riittävästi liikkumatilaa. Konkreettisesti se tarkoittaa yksinkertaisempaa ja maakohtaisempaa sääntökehikkoa, jossa kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota vaihtotaseiden hallintaan.

Kuinka lisätä jäsenmaiden vastuuta?

Jäsenmaiden talouspoliittista vapautta ja vastuuta voidaan konkreettisesti lisätä yksinkertaistamalla sääntökehikkoa ja korostamalla maakohtaisuutta. Lisäksi tulee kiinnittää enemmän huomiota koko maan ulkoiseen rahoitusasemaan.

Sääntökehikkoa voidaan yksinkertaistaa luopumalla 60 prosentin velkasäännöstä ja 0,5 prosentin rakenteellisen alijäämän kriteeristä. Velkasäännön noudattamisesta on tullut epärealistinen tavoite, sillä koronakriisin seurauksena euromaiden keskimääräinen velka-aste on noussut jo noin sataan prosenttiin bruttokansantuotteesta. Rakenteellisen alijäämän kriteeri on puolestaan osoittautunut paitsi epäselväksi, myös hyvin ongelmalliseksi. Sen määrittäminen oikea-aikaisesti on vaikeaa ja sitä saatetaan muuttaa jälkikäteen hyvinkin merkittävästi.

Maakohtaisuutta voidaan korostaa pitämällä kiinni kolmen prosentin alijäämäsäännöstä, mutta siitä tulisi lukea ulos julkiset investoinnit. Niitä tarvitaan lisää ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja tuottavuuden vauhdittamiseksi. Lisäksi julkisen talouden tavoitteiden aikataulut täytyy laatia maakohtaisesti. Sosiaalinen kehitys on huomioitava samalla viivalla taloudellisten päämäärien kanssa.

Vaihtotaseiden hallinta pitää tuoda vahvemmin mukaan sääntökehikkoon. Vaihtotase kertoo monesti maan rahoituskestävyydestä enemmän kuin julkiset velka-asteet tai alijäämät. Vaihtotaseiden epätasapainot olivat myös merkittävä tekijä eurokriisin taustalla. Nykyinen sääntökehikko ei kuitenkaan riittävästi kannusta kokonaisuuden kannalta kestävään vaihtotaseiden hallintaan.

Ylisuuri vaihtotaseen epätasapaino voisi edellyttää jäsenmaalta talletusta Euroopan investointirahastoon. Näin jäsenmaalla olisi mahdollista ylläpitää vaihtotaseen epätasapainoa jatkossakin, mutta siltä voitaisiin samalla edellyttää aktiivisempaa osallistumista eurooppalaisten investointien rahoittamiseen. 

Patrizio Lainà
STTK:n pääekonomisti

Patrizio Lainàn aiemmin julkaistuja näkemyksiä taloussääntöjen uudistamisesta STTK:n blogissa.

Ajankohtaista

20.5.2022

Pron puheenjohtaja Jorma Malinen: Ict-alan sovittelussa on farssin ainekset

Lue
20.5.2022

STTK:n kommentteja aloitteisiin Vihreiden puoluekokoukselle 2022

Lue
19.5.2022

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Suomen työmarkkinoille tarvitaan turvatakuut

Lue
19.5.2022

Puheenjohtaja Antti Palolan työmarkkinakatsaus edustajiston kokouksessa

Lue
19.5.2022

STTK:n kultainen ansiomerkki Håkan Nystrandille, Maija Pihlajamäelle ja Leif Wikströmille

Lue
19.5.2022

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Pitkittyvät kriisit luovat huolta jaksamisesta

Lue
19.5.2022

Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus

Lue
18.5.2022

Pron viestintäpäälliköksi Salla Matilainen

Lue