EU:n finanssipolitiikan sääntöjä uudistettava nopeasti

Euroopan Unioni

• Velkasäännöstä on luovuttava.
• Alijäämäsäännön mahdollistettava julkiset investoinnit.
• Vaihtotaseiden hallinta vahvemmin mukaan sääntökehikkoon
.

FinUnionsin jäsenjärjestöt SAK ja STTK pitävät tarpeellisena uudistaa EU:n finanssipolitiikan sääntöjä. Euroopan komissio aloitti jo ennen koronaviruskriisiä velka- ja alijäämäsääntöjen uudistamisen, mutta työ jäi kesken.

Koronaviruskriisin ajaksi finanssipolitiikan säännöt on hyllytetty. Vanhaan sääntökehikkoon palaamisen sijaan kriisin jälkeen on siirryttävä noudattamaan uudistettuja sääntöjä. Nykyiset säännöt ovat osoittautuneet myötäsyklisiksi eli suhdannevaihteluita vahvistaviksi, kun niiden olisi pikemmin tuettava vastasyklistä finanssipolitiikkaa.

Velkasäännöstä on luovuttava

Koronaviruskriisin jälkeen ei ole realistista palata noudattamaan julkiselle velalle asetettua enimmäismäärää 60 % BKT:sta. Velkasäännön ylärajalle on vaikea löytää taloustieteellisiä perusteluita, eikä sen saavuttaminen ole lähitulevaisuudessa edes tarkoituksenmukaista.

Alijäämäsäännön mahdollistettava julkiset investoinnit

Maastrichtin sopimuksessa määritelty alijäämäsääntö 3 % BKT:sta voi toimia perustana uudelle sääntökehikolle, mutta siitä on luettava ulos julkiset investoinnit. Näin voidaan varmistaa, että julkisella sektorilla on mahdollisuus elvyttää ja ylläpitää investointeja myös taantumissa. Tämä noudattaa ns. kultaista sääntöä, jonka mukaan investoinnit tulee rahoittaa velkarahalla ja juoksevat menot tuloilla suhdannevaihteluiden yli.

Alijäämäsääntöjä tulee myös yksinkertaistaa. Rakenteellisen alijäämän määrittely on epävarmaa ja muuttuu usein ajan kuluessa. Tästä syystä rakenteelliseen alijäämään nojaavista säännöistä on syytä luopua.

Vaihtotaseet uuden sääntökehikon keskiöön

Vaihtotaseiden epätasapainot olivat pitkälti syy eurokriisiin. Vaihtotaseiden hallintaan perustuvia sääntöjä tulisikin merkittävästi vahvistaa. Vaihtotaseiden ali- ja ylijäämiä pitäisi käsitellä symmetrisesti esimerkiksi niin, että kolmen prosentin poikkeamasta joutuu sijoittamaan varoja Euroopan investointirahastoon.

Lisätiedot:
• Katja Lehto-Komulainen, johtaja, FinUnions, puh. +32 492 41 61 17, katja.lehto-komulainen@finunions.org
• Anni Marttinen, ekonomisti, SAK, puh. +358 40 765 8584, anni.marttinen@sak.fi
• Patrizio Lainà, pääekonomisti, STTK, puh. +358 40 583 4432, patrizio.laina@sttk.fi

Ajankohtaista

15.5.2025

Puheenjohtaja Palolan puhe kevätedustajistossa

Lue
15.5.2025

STTK: Kokeillaanpa tätä -hallitus pelaa riskillä

Lue
15.5.2025

Edustajiston puheenjohtajan Kristiina Lindroosin kevätedustajistopuhe

Lue
12.5.2025

Ammattiliitto Pro: Lakkovaroitus Helsingin ja Turun yliopistoon – lakkoon on menossa 13 000 yliopistolaista

Lue
12.5.2025

Strategiansa päivittänyt Ammattiliitto Pro panostaa vahvuuksiinsa ja monimuotoisuuteen

Lue
9.5.2025

Onko EU edelleen suomalaisen palkansaajan ystävä?

Lue
9.5.2025

Sosiaalialan järjestöihin syntyi vastuullinen sopimusratkaisu

Lue
8.5.2025

Pron edustajisto: Ilman liittoja ei ole työelämän tasa-arvoa

Lue