EU:n finanssipolitiikan sääntöjä uudistettava nopeasti

Euroopan Unioni

• Velkasäännöstä on luovuttava.
• Alijäämäsäännön mahdollistettava julkiset investoinnit.
• Vaihtotaseiden hallinta vahvemmin mukaan sääntökehikkoon
.

FinUnionsin jäsenjärjestöt SAK ja STTK pitävät tarpeellisena uudistaa EU:n finanssipolitiikan sääntöjä. Euroopan komissio aloitti jo ennen koronaviruskriisiä velka- ja alijäämäsääntöjen uudistamisen, mutta työ jäi kesken.

Koronaviruskriisin ajaksi finanssipolitiikan säännöt on hyllytetty. Vanhaan sääntökehikkoon palaamisen sijaan kriisin jälkeen on siirryttävä noudattamaan uudistettuja sääntöjä. Nykyiset säännöt ovat osoittautuneet myötäsyklisiksi eli suhdannevaihteluita vahvistaviksi, kun niiden olisi pikemmin tuettava vastasyklistä finanssipolitiikkaa.

Velkasäännöstä on luovuttava

Koronaviruskriisin jälkeen ei ole realistista palata noudattamaan julkiselle velalle asetettua enimmäismäärää 60 % BKT:sta. Velkasäännön ylärajalle on vaikea löytää taloustieteellisiä perusteluita, eikä sen saavuttaminen ole lähitulevaisuudessa edes tarkoituksenmukaista.

Alijäämäsäännön mahdollistettava julkiset investoinnit

Maastrichtin sopimuksessa määritelty alijäämäsääntö 3 % BKT:sta voi toimia perustana uudelle sääntökehikolle, mutta siitä on luettava ulos julkiset investoinnit. Näin voidaan varmistaa, että julkisella sektorilla on mahdollisuus elvyttää ja ylläpitää investointeja myös taantumissa. Tämä noudattaa ns. kultaista sääntöä, jonka mukaan investoinnit tulee rahoittaa velkarahalla ja juoksevat menot tuloilla suhdannevaihteluiden yli.

Alijäämäsääntöjä tulee myös yksinkertaistaa. Rakenteellisen alijäämän määrittely on epävarmaa ja muuttuu usein ajan kuluessa. Tästä syystä rakenteelliseen alijäämään nojaavista säännöistä on syytä luopua.

Vaihtotaseet uuden sääntökehikon keskiöön

Vaihtotaseiden epätasapainot olivat pitkälti syy eurokriisiin. Vaihtotaseiden hallintaan perustuvia sääntöjä tulisikin merkittävästi vahvistaa. Vaihtotaseiden ali- ja ylijäämiä pitäisi käsitellä symmetrisesti esimerkiksi niin, että kolmen prosentin poikkeamasta joutuu sijoittamaan varoja Euroopan investointirahastoon.

Lisätiedot:
• Katja Lehto-Komulainen, johtaja, FinUnions, puh. +32 492 41 61 17, katja.lehto-komulainen@finunions.org
• Anni Marttinen, ekonomisti, SAK, puh. +358 40 765 8584, anni.marttinen@sak.fi
• Patrizio Lainà, pääekonomisti, STTK, puh. +358 40 583 4432, patrizio.laina@sttk.fi

Ajankohtaista

29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue
28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue