EU:n finanssipolitiikan sääntöjä uudistettava nopeasti

Euroopan Unioni

• Velkasäännöstä on luovuttava.
• Alijäämäsäännön mahdollistettava julkiset investoinnit.
• Vaihtotaseiden hallinta vahvemmin mukaan sääntökehikkoon
.

FinUnionsin jäsenjärjestöt SAK ja STTK pitävät tarpeellisena uudistaa EU:n finanssipolitiikan sääntöjä. Euroopan komissio aloitti jo ennen koronaviruskriisiä velka- ja alijäämäsääntöjen uudistamisen, mutta työ jäi kesken.

Koronaviruskriisin ajaksi finanssipolitiikan säännöt on hyllytetty. Vanhaan sääntökehikkoon palaamisen sijaan kriisin jälkeen on siirryttävä noudattamaan uudistettuja sääntöjä. Nykyiset säännöt ovat osoittautuneet myötäsyklisiksi eli suhdannevaihteluita vahvistaviksi, kun niiden olisi pikemmin tuettava vastasyklistä finanssipolitiikkaa.

Velkasäännöstä on luovuttava

Koronaviruskriisin jälkeen ei ole realistista palata noudattamaan julkiselle velalle asetettua enimmäismäärää 60 % BKT:sta. Velkasäännön ylärajalle on vaikea löytää taloustieteellisiä perusteluita, eikä sen saavuttaminen ole lähitulevaisuudessa edes tarkoituksenmukaista.

Alijäämäsäännön mahdollistettava julkiset investoinnit

Maastrichtin sopimuksessa määritelty alijäämäsääntö 3 % BKT:sta voi toimia perustana uudelle sääntökehikolle, mutta siitä on luettava ulos julkiset investoinnit. Näin voidaan varmistaa, että julkisella sektorilla on mahdollisuus elvyttää ja ylläpitää investointeja myös taantumissa. Tämä noudattaa ns. kultaista sääntöä, jonka mukaan investoinnit tulee rahoittaa velkarahalla ja juoksevat menot tuloilla suhdannevaihteluiden yli.

Alijäämäsääntöjä tulee myös yksinkertaistaa. Rakenteellisen alijäämän määrittely on epävarmaa ja muuttuu usein ajan kuluessa. Tästä syystä rakenteelliseen alijäämään nojaavista säännöistä on syytä luopua.

Vaihtotaseet uuden sääntökehikon keskiöön

Vaihtotaseiden epätasapainot olivat pitkälti syy eurokriisiin. Vaihtotaseiden hallintaan perustuvia sääntöjä tulisikin merkittävästi vahvistaa. Vaihtotaseiden ali- ja ylijäämiä pitäisi käsitellä symmetrisesti esimerkiksi niin, että kolmen prosentin poikkeamasta joutuu sijoittamaan varoja Euroopan investointirahastoon.

Lisätiedot:
• Katja Lehto-Komulainen, johtaja, FinUnions, puh. +32 492 41 61 17, katja.lehto-komulainen@finunions.org
• Anni Marttinen, ekonomisti, SAK, puh. +358 40 765 8584, anni.marttinen@sak.fi
• Patrizio Lainà, pääekonomisti, STTK, puh. +358 40 583 4432, patrizio.laina@sttk.fi

Ajankohtaista

23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue
17.4.2024

SuPerin Paavola kehysriihestä: Hallitus heikentää ratkaisuillaan sote-alalle työllistymistä

Lue