Von der Leyen uudistaisi taloussääntöjä ja haluaa tiukan kurin demokratiaa rikkoville jäsenmaille

Kirjoittaja:

Maria Häggman

kansainvälisten asioiden päällikkö

Profiili

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin Euroopan unionin tilaa koskeva puhe heijasteli odotetusti EU:n ajankohtaisia haasteita, painottaen kuitenkin etenkin viime aikojen yhteisiä onnistumisia.

Puheessa korostuivat globaalit muutokset, uusi turvallisuusympäristö ja syvennetty eurooppalainen puolustusyhteistyö. Komissiolla on vahva tahto voimistaa unionin globaalia toimijuutta ja sitä kautta eurooppalaisia arvoja. Ursula von der Leyen lupasi myös esityksen pakkotyövoimalla valmistettujen tuotteiden kitkemisestä EU:n markkinoilta.  

EU:n suurimpina onnistumisina komission puheenjohtaja mainitsi yhteisen elpymispaketin läpiviennin pandemiatilanteessa ja jäsenmaiden sitoutumisen ilmastonmuutoksen torjuntaan.

EU:n suurimpina onnistumisina komission puheenjohtaja mainitsi yhtenäisyyteen kohdistuneiden haasteiden voittamisen, yhteisen elpymispaketin läpiviennin pandemiatilanteessa ja jäsenmaiden sitoutumisen ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ruusuja sateli myös EU:n rokotestrategialle ja jo saavutetulle aikuisväestön 70 prosenttiselle rokotekattavuudelle. Työllisyyttä tukeva SURE-ohjelma, joka on auttanut 31 miljoonaa työntekijää Euroopassa säilyttämään kriisin aikana työpaikkansa ja 2,5 miljoonaa yritystä selviytymään kriisin yli, on yksi EU:n onnistuneimmista kriisitoimista. von der Leyen iloitsi myös Euroopan talouden elpymisestä; kahdeksantoista jäsenmaata on jo päässyt kiinni kriisiä edeltävään kasvuun. 

Von der Leyen kuvasi Next Generation -elvytyspakettia osoitukseksi Euroopan yhtenäisyydestä ja solidaarisuudesta ja keinoksi rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Paketti vauhdittaa tarvittavia rakennemuutoksia ja panostaa digiosaamiseen, jotta Eurooppa olisi vahva kohtaamaan tulevaisuuden haasteita. EU:n omien varojen kehittämisen hän näki yhtenä keinona rahoittaa vihreää siirtymää ja Next Generation`in EU-toimia.

Komission puheenjohtaja painotti sosiaalisten oikeuksien pilarin rivakkaa toimeenpanoa, jotta oikeudenmukaiset työolosuhteet voidaan varmistaa kaikille.

Verotuksen oikeudenmukaisuus sai von der Leyeniltä runsaasti huomiota. Hän painotti, että verojärjestelmän on oltava toimiva ja yritysten pitää maksaa osuutensa veroista. Samalla hän muistutti yritysten ja yhteiskunnan keskenäisriippuvuudesta; EU tarvitsee voittoa tuottavia ja kilpailukykyisiä yrityksiä, joiden toimintaa puolestaan tukevat yhteiskunnan laadukas infrastruktuuri, hyvinvointivaltion palvelut ja koulutusjärjestelmä. Hän totesi komission jatkavan työtä verovälttelyn kitkemiseksi ja maailmanlaajuisen vähimmäisyritysveron edistämiseksi.  

Työelämä tarvitsee lisää turvaa

Koronakriisi on osoittanut yhteiskuntien riippuvuuden työntekijäryhmistä, jotka tekevät matalapalkkaista työtä – usein turvattomissa olosuhteissa. Komission puheenjohtaja painottikin sosiaalisten oikeuksien pilarin rivakkaa toimeenpanoa, jotta oikeudenmukaiset työolosuhteet voidaan varmistaa kaikille.

Komission puheenjohtaja painottikin sosiaalisten oikeuksien pilarin rivakkaa toimeenpanoa, jotta oikeudenmukaiset työolosuhteet voidaan varmistaa kaikille.

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteet saivat nekin huomiota. von der Leyenin mielestä toimiva sosiaalinen markkinatalous on turvattava myös tuleville sukupolville.

Uutena aloitteena komission puheenjohtaja kuvasi nuorille suunnattua Alma-ohjelmaa, joka tukisi nuorten työntekijöiden tilapäistä liikkuvuutta töiden perässä toisiin jäsenmaihin. Ohjelmaa on verrattu Erasmus-opiskeijavaihtoon. 

Uutena aloitteena komission puheenjohtaja kuvasi nuorille suunnattua Alma-ohjelmaa, joka tukisi nuorten työntekijöiden tilapäistä liikkuvuutta töiden perässä toisiin jäsenmaihin.

Taloussäännöt uudistetaan 2023 mennessä

Mielenkiintoinen avaus oli ilmoitus käynnistää uudelleen taloussääntöjen uudistaminen jo tulevien viikkojen aikana. EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen valtionvelkaa ja alijäämää koskevat säännöt ovat viime aikoina puhuttaneet Suomessakin.

Mielenkiintoinen avaus oli ilmoitus käynnistää uudelleen taloussääntöjen uudistaminen jo tulevien viikkojen aikana.


Nykyisten sääntöjen ydin on julkisen talouden kestävyyden varmistamisessa ja velkasuhteen alentamisessa. Kriisin myötä ne on väliaikaisesti jäädytetty. Suomi kuuluu niiden maiden vähemmistöön, joka puoltaa aikaisempiin sääntöihin palaamista. Suurin osa EU:n jäsenmaista pitää paluuta epärealistisena ja mahdottomana. von der Leyen asetti asian ratkaisun takarajaksi vuoden 2023.

Pian 30 vuotta täyttävät sisämarkkinat ovat toimineet Europan talouden moottorina ja hyvien työpaikkojen luojana myös kriisistä elpymisessä. Von der Lyenin mukaan on välttämätöntä varmistaa, että sisämarkkinoiden reilut kilpailusäännöt toimivat myös kasvavilla digimarkkinoilla. Komissio on muun muassa tehnyt esityksiä sähköisten alustojen portinvartijaroolin rajaamiseksi, demokraattisten vastuiden varmistamiseksi ja tekoälyn vallan kanavoimiseksi. Innovaatioita ei kuitenkaan haluta suitsia.  

Eurooppalaiset arvot suojeluun

Komission johtaja lähetti puheessaan vahvan viestin siitä, että yhteisiä eurooppalaisia arvoja ja demokraattista perintöä on suojeltava. Hän painotti, että jäsenmaiden on sitouduttava niihin ja demokratian toteutuminen on varmistettava lainsäädännöllä. Työ vaatii päivittäistä omistautumista.

Yhteisiä eurooppalaisia arvoja ja demokraattista perintöä on suojeltava.

Vaikka komissio edistää kehitystä ensi sijassa dialogin kautta, von der Leyen korosti, että jos dialogi ei tehoa, sitä seuraa määrätietoinen toiminta. Viesti oli vahva maille, jotka eivät ole kunnioittaneet yhteisiä arvoja. Komissio tulee siis pistämään enemmän painoa kansalaisoikeuksien ja -vapauksien toteutumiseen sekä veronkierron ehkäisyyn jäsenmaissa. 

Komission puheenjohtaja lupasi, että vuoden loppuun mennessä komissio antaa direktiiviesitykset mediavapaudesta ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä. 

Jämäkkä linja perusoikeuksien turvaamisessa resonoi hyvin sekä Suomen pitkäaikaisen linjan että tuoreen Eurobarometritutkimuksen kanssa. Tutkimuksessa 81 prosenttia kansalaisista kokee, että EU-varoja pitäisi myöntää vain maille, jotka kunnioittavat oikeusvaltiota ja demokratiaa. Kannatus on vahvaa myös niissä maissa, jossa periaatetta on loukattu.

Maria Häggman, STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö

Ajankohtaista

24.9.2021

SuPerin hallitus: Koulutetun hoitohenkilöstön saatavuus on turvattava

Lue
23.9.2021

Ammattiliitto Pro: Vähennykset vaarantavat Tampereen yliopiston toiminnan

Lue
23.9.2021

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK: Sosiaaliturvaa uudistettava kestävällä tavalla

Lue
22.9.2021

SuPerin Paavola: Työnantaja tarvitsee työntekijöitä hoitajapulassa, mutta ei ole valmis maksamaan siitä

Lue
21.9.2021

SuPerin Paavola: Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden on varattava riittävät määrärahat sote-palveluihin – alibudjetointi ongelmana

Lue
17.9.2021

STTK: Suomen hyvin toimivan eläkejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen välttämätöntä

Lue
17.9.2021

Q&A: Uusi perhevapaamalli

Lue
16.9.2021

STTK: Työ- ja elinkeinoministeriön raportti antaa pohjan kehittää työehtosopimusten rajariitoihin liittyvää lainsäädäntöä

Lue