Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola suhtautuu myönteisesti ministeri Krista Kiurun ehdotukseen lähihoitajien oikeudesta koronarokotteen antamiseen lisäkoulutuksella. – Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen on otettava tässä tilanteessa käyttöön, Paavola sanoo. – Lähihoitajat ovat koulutettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joiden osaaminen on hyvä perusta rokottamiselle, ja tämä osaaminen on hyvä ottaa käyttöön.
Lähihoitajat ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joiden vastuulla on toteuttaa lääkehoitoa lääkärin määräyksen mukaisesti. Koulutukseen kuuluu olennaisena osana lääkehoito ja pistämisen harjoittelu. Lähihoitajat pistävät työssään lääkkeitä. Lääkehoidon osaaminen on laaja kokonaisuus. Lääkkeen annon lisäksi se tarkoittaa lääkkeiden vaikuttavuuden seurantaa ja raportointia sekä lääkkeiden ominaisuuksien ja haitta-, sivu- ja yhteisvaikutuksien tuntemista. Lähihoitaja osaa tunnistaa anafylaktisen reaktion ja toimia tilanteessa. Lääkehoito kuuluu koulutukseen, osaamiseen ja työnkuvaan osana kokonaisvaltaista työtä. Lääkehoidon osaaminen varmistetaan työnantajan järjestämällä lääkehoidontentillä ja näytöillä.
– Alan perusta on potilasturvallisuus. Tässäkin tilanteessa on varmistettava, että rokottajat ovat saaneet tarvittavan lisäkoulutuksen ja heidät on perehdytetty asianmukaisesti tehtävään ja osaaminen on varmistettu, Paavola sanoo. – Koronarokottamiseen vaadittava lisäkoulutus voitaisiin järjestää työpaikoilla.
Lääkehoidon osaamisen lisäksi lähihoitajilla on paljon muutakin koulutuksen ja työkokemuksen tuomaa osaamista. Aseptisen työskentelyn periaatteiden noudattaminen edellyttää tietoa, taitoa ja ammatillista asennetta. Lähihoitajien aseptinen omatunto kuuluu myös eettiseen osaamiseen. Lähihoitaja noudattaa eettisiä periaatteita niissäkin tilanteissa, joissa ns. kädentaidot eivät ole niin suuressa roolissa. Eettisessä osaamisessa myös vuorovaikutustaidoilla on suuri rooli. Suullisen ja kirjallisen viestinnän toimivuus on potilas- ja asiakasturvallisuuden kannalta merkittävässä roolissa.
Se, että lähihoitaja saisi luvan rokottaa, ei ole uusi asia. Perushoitajat ja lähihoitajat saivat tarvittaessa rokottaa vuoteen 2017 asti, jolloin sosiaali- ja terveysministeriön asetus tuli voimaan siten, että rokotuksen pistoksena saa antaa vain lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö. Alalla siis työskentelee edelleen paljon kokeneita perus- ja lähihoitajia, jotka ovat työuransa aikana rokottaneet.
SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätiedot: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085