STTK: Hallitusohjelmasta puuttuvat keinot osaajapulan vähentämiseksi

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili

Pula koulutetusta ja osaavasta työvoimasta on suurimpia yritysten kasvua hidastavia tekijöitä. Uudet työpaikat syntyvät korkean tuottavuuden aloille, joilla edellytetään vahvaa osaamista. Tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin pula ja lähes kaikissa ammattiryhmissä on työvoimavaltaisilla sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatusalalla. Näille työllistyminen edellyttää tehtävään pätevöittävän tutkinnon suorittamista.

STTK:n mielestä myönteistä hallitusohjelmassa ovat panostukset perusopetukseen ja oppimisen tuen vahvistamiseen peruskoulussa ja toisella asteella. Tuen vahvistaminen edistää tavoitetta saada kaikille vähintään toisen asteen tutkinto.

Sen sijaan hallitus näyttää unohtaneen, että osaamisen lisääminen on keskeinen keino vahvistaa työllisyyttä.
─ Työn tuottavuutta parantavien teknologioiden käyttöönotto edellyttää uutta osaamista. Tulevalla hallituskaudella on edistettävä keinoja, joilla juurrutetaan jatkuva oppiminen vahvemmin osaksi yritysten ja organisaatioiden arkea, puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen hölmöläisten hommaa

STTK:n mielestä hallituksen linjaus lopettaa aikuiskoulutustuki on hölmöläisten hommaa.
─ Tuki on mahdollistanut vuosittain noin 30 000 työikäiselle ammatin vaihdon, koulutustason noston ja osaamisen täydentämisen. Nyt heikennetään merkittävästi työikäisten mahdollisuuksia osallistua jatkuvaan oppimiseen, Palola arvioi.

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää erityisesti julkisen sektorin pienipalkkaisilla ja naisvaltaisilla aloilla työskentelevien mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. He ovat ryhmä, joka on hyödyntänyt tukea muita useammin. Jatkossa esimerkiksi lähihoitajan on aiempaa vaikeampaa kouluttautua sairaanhoitajaksi.

Aikuiskoulutukseen kohdistuvien leikkausten myötä työpaikoilla on jatkossa nykyistä vahvempi rooli henkilöstön osaamisen kehittämisessä.
─ Henkilöstön osaamisen kehittäminen TKI-kannustimien ehtona ja osaamiskartoitusten käyttöönotto osana työyhteisön kehittämissuunnitelmaa olisivat konkreettisia keinoja vahvistaa jatkuvaa oppimista työpaikoilla, Palola esittää.

Myös maahanmuuttopolitiikan linjaukset heikentävät osaavan työvoiman saatavuutta. Hallitus on esimerkiksi nostamassa merkittävästi EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden lukuvuosimaksuja. Hallitus myös leikkaa valtion rahoitusta avoimessa korkeakoulu- ja vapaan sivistystyön koulutuksessa. Rahoitusvajetta on määrä paikata opiskelijamaksuja korottamalla.
─ Rahoitusvastuun jatkuvassa oppimisessa on jakauduttava oikeudenmukaisesti työnantajien, työntekijöiden ja valtion kesken. Konkreettinen keino varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet olisi ottaa käyttöön yksilölliset oppimistilit ja sopia kolmikantaisesti niiden rahoitusvastuun jakautumisesta.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on tänään Porin Suomi Areenalla mukana Sataedun järjestämässä keskustelutilaisuudessa, jossa aiheena on ”Koulutus rakentaa kestävän kehityksen työelämää”.

Lisätietoja STTK:ssa: puheenjohtaja Antti Palola p. 040 509 6030

Ajankohtaista

25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue