Pohjoismainen yhteiskuntamalli tukee vihreää siirtymää

Kirjoittaja:

Jaakko Haikonen

asiantuntija, ilmasto- ja energiapolitiikka

Profiili

Pohjoismaat ovat hyvissä asemissa vihreän siirtymän kiihtyessä eri puolilla maailmaa. Tämä näkemys vain vahvistui, kun osallistuin pohjoismaisten ammattijärjestöjen ja Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen Kööpenhaminassa. Oikeudenmukainen vihreä siirtymä on myös Pohjoismaiden neuvoston yksi tämän vuoden pääteemoja.

Pohjoismaiden vahvuuksina siirtymässä pidetään korkeatasoista koulutus- ja tutkimusjärjestelmää, työntekijöiden osaamista ja aktiivisia työmarkkinaosapuolia. Vahva perinne työelämän yhteisessä kehittämisessä ja usko instituutioiden voimaan antavat pohjan, jolle rakentaa sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaista siirtymää.

Pohjoismaiset yritykset ovat vahvasti esillä, kun kansainvälinen lehdistö käsittelee vihreää siirtymää.

Etenkin osaavan työvoiman saatavuus on noussut vahvasti esiin myös pohjoismaissa. Siihen panostaminen onkin edellytys vihreän siirtymän onnistumiseen. Samalla se pitää mahdollisimman monet palkansaajat mukana murroksessa ja lisää näin siirtymän hyväksyttävyyttä kansalaisten parissa.

Pohjoismaiden menestystekijät ja potentiaali on havaittu myös kansainvälisesti. Pohjoismaiset yritykset ovat vahvasti esillä, kun kansainvälinen lehdistö käsittelee vihreää siirtymää. Pohjoismaissa arvioidaan myös olevan paljon mahdollisuuksia esimerkiksi tuulivoiman ja vedyn tuotannossa sekä niiden kautta syntyvissä teollisissa ratkaisuissa. Tämä näkyy monien kansainvälisten rahastojen suurissa investoinneissa pohjoismaihin, joskin Suomi on tässä huolestuttavasti jäljessä muita pohjoismaita.

Työehtosopimuksista tukea

Eri pohjoismaiden edustajien keskusteluissa tuli esiin se, kuinka maiden työehtosopimuksiin toivotaan vihreää siirtymää tukevia toimia. Näitä ovat esimerkiksi työskentelytavat, joilla tuetaan työpaikkojen omia ilmastotavoitteita. Merkittävämpiä olisivat silti panostukset ja menettelytavat, joilla voidaan tukea työntekijöiden osaamisen päivittämistä, kun oma työpaikka tai toimiala muuttaa toimintaansa osana vihreää siirtymää.

Työvoiman saatavuuden varmistaminen on sekä työntekijöiden että työnantajien etu, toki omasta näkökulmastaan katsottuna. Tästä aiheesta syntyy pohjoismaissa vielä paljon keskustelua, kun vihreä siirtymä voimistuu. Myös valtiovallan on reagoitava kasvavaan haasteeseen nykyistä voimakkaammin.

Pohjoismaat ovat olleet Suomelle tärkeä viiteryhmä ja malli useissa yhteiskunnallisissa muutoksissa historiamme eri vaiheissa. Näin näyttää olevan myös siirtymässä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja työelämää. Lähivuosina muutos alkaa konkretisoitua suurempina investointeina, liikevaihtona ja työpaikkojen muutoksena. Meidän on huolehdittava, että pysymme pohjoismaisessa muutosvauhdissa mukana.

Jaakko Haikonen
Kirjoittaja on STTK:n energia- ja ilmastopolitiikan asiantuntija.

Ajankohtaista

26.4.2024

Ammattiliitto Pron edustajisto: kehysriihen päätökset eivät rakenna pitkäjänteistä kasvua

Lue
26.4.2024

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä – totta vai tarua?

Lue
26.4.2024

SuPer: Hallituksen päätös rokotusoikeuden laajentamisesta on oikea

Lue
25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue