Tasa-arvoinen työelämä ei syrji sukupuolen perusteella

Kirjoittaja:

Jukka Maarianvaara

tasa-arvovaltuutettu

Suomessa ajatellaan mielellään, että tasa-arvo on meillä jo saavutettu. Tällainen ajattelutapa näyttäytyy myös monissa asennetutkimuksissa.

Esimerkiksi kolmen vuoden takaisessa Eurobarometrissä (nro 465) kysyttiin eurooppalaisten näkemyksiä tasa-arvosta ja tasa-arvo-ongelmista. Suomalaisista 70 prosenttia oli sitä mieltä, että työelämässä on jo saavutettu tasa-arvo. Olimme tässä asiassa kaikkien EU-maiden kansalaisista optimistisimpia.

Meikäläinen tasa-arvobarometri (2017) puolestaan kertoi, että miehet ajattelevat tästä asiasta selvästi myönteisemmin kuin naiset. Miehistä 59 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”naisten mahdollisuudet työelämässä ovat yhtä hyvät kuin miesten” kanssa, kun naisista näin ajatteli 37 prosenttia.

Suomalaisen työelämän suurimmat tasa-arvo-ongelmat ovat nähdäkseni raskauteen ja perhevapaiden käyttöön liittyvä syrjintä, sukupuolten sitkeä palkkaero sekä seksuaalinen häirintä.

Suomalaisen työelämän suurimmat tasa-arvo-ongelmat ovat nähdäkseni raskauteen ja perhevapaiden käyttöön liittyvä syrjintä, sukupuolten sitkeä palkkaero sekä seksuaalinen häirintä. Naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero työmarkkinoilla näyttää jopa kasvaneen. Sen takaa löytyy useita rakenteellisia tekijöitä, kuten työmarkkinoiden voimakas jakautuminen nais- ja miesvaltaisiin aloihin, isien vähäinen perhevapaiden käyttö ja naisvaltaisten alojen palkkauksellinen aliarvostus. Seksuaalinen häirintä puolestaan on kyllä tiedostettu ongelma viimeistään vuonna 2017 alkaneen #MeToo-keskustelun myötä. Se ei valitettavasti tarkoita, että häirintä olisi merkittävästi vähentynyt. Palvelualojen ammattiliiton PAMin taannoisen selvityksen mukaan palvelualojen työntekijöihin kohdistuvan häirinnän määrä olisi jopa lisääntynyt viiden vuoden takaiseen edelliseen selvitykseen verrattuna.

Syrjintä raskauden ja perhevapaiden perusteella korostuu kuitenkin vuodesta toiseen tasa-arvovaltuutetun lainvalvontatyössä. Työelämässä tapahtuvaa syrjintää koskevista yhteydenotoista jopa puolet liittyy raskauteen ja perhevapaisiin. Yhteydenotoista piirtyy kuva yleisimmistä syrjintätilanteista: määräaikaisia työsopimuksia ei enää uusita raskaaksi tulon jälkeen, tehtävät on perhevapaan aikana jaettu muille tai työhaastatteluissa kysellään perhetilanteesta tai -suunnitelmista. Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän uhreiksi joutuvat pääosin naiset, mutta myös miehiltä tulee säännöllisesti yhteydenottoja perhevapaan pitämiseen liittyvistä ongelmista.

Työelämässä tapahtuvaa syrjintää koskevista yhteydenotoista jopa puolet liittyy raskauteen ja perhevapaisiin.

Myös Tilastokeskuksen tutkimus vuoden takaa kertoo, että pienestä ongelmasta ei ole kyse. Tutkimuksen mukaan raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyvä määräaikaisen työsuhteen uusimatta jättäminen koskee väestötasolla 11 000 naista. Työpaikkaa tai työtehtävää on puolestaan joutunut vaihtamaan 17 000 naista, koska perhevapaalta työhön palatessa työtehtävät olivat muuttuneet tai hävinneet tai tilalle oli palkattu toinen.

Tasa-arvovaltuutetun havaintojen mukaan työntekijää ei suojaa raskaussyrjinnältä sen enempää työskentelysektori, työpaikan koko kuin ammattiasemakaan: saamme yhteydenottoja niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta, pieniltä ja suurilta työpaikoilta, ”duunareilta” ja ylemmiltä toimihenkilöiltä.

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on kielletty tasa-arvolaissa, ja työnantajalla on velvollisuus edistää aktiivisesti tasa-arvoa – myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Mitä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkemiseksi sitten pitäisi tehdä? Lainsäädäntö on pääosin kohdallaan. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on kielletty tasa-arvolaissa, ja työnantajalla on velvollisuus edistää aktiivisesti tasa-arvoa – myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Onkohan tietämys lainsäädännön velvoitteista sitten puutteellista? Monella työpaikalla tuntuu olevan ”maan tapa”, että määräaikaiset työsuhteet päätetään äitiysvapaan alkuun ja pyydetään palaamaan asiaan sitten, kun perhevapaat on pidetty. Tai perhevapaan sijaisen vakinaistaminen ja vapaalla olijan siirtäminen vähemmän vaativiin tehtäviin nähdään normaalina organisaation kehittämisenä.

Tasa-arvovaltuutettu on esittänyt, että määräaikaisten työntekijöiden raskaussyrjintäsuojaa vahvistettaisiin sääntelemällä asiasta myös työsopimuslaissa (ja vastaavissa virkasuhdelaeissa). Työsopimuslaki on työelämän peruslaki, ja siihen otettavat säännökset voisivat lisätä työpaikoilla tietoisuutta siitä, miten toimia oikein ja syrjimättömästi. On myös tärkeää, että palkansaaja- ja työnantajajärjestöt tarjoavat jäsenilleen tietoa tasa-arvoasioista.

Syrjimätön työelämä on kaikkien oikeus – ja kaikkien etu.

Jukka Maarianvaara
Tasa-arvovaltuutettu

Ajankohtaista

24.9.2021

SuPerin hallitus: Koulutetun hoitohenkilöstön saatavuus on turvattava

Lue
23.9.2021

Ammattiliitto Pro: Vähennykset vaarantavat Tampereen yliopiston toiminnan

Lue
23.9.2021

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK: Sosiaaliturvaa uudistettava kestävällä tavalla

Lue
22.9.2021

SuPerin Paavola: Työnantaja tarvitsee työntekijöitä hoitajapulassa, mutta ei ole valmis maksamaan siitä

Lue
21.9.2021

SuPerin Paavola: Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden on varattava riittävät määrärahat sote-palveluihin – alibudjetointi ongelmana

Lue
17.9.2021

STTK: Suomen hyvin toimivan eläkejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen välttämätöntä

Lue
17.9.2021

Q&A: Uusi perhevapaamalli

Lue
16.9.2021

STTK: Työ- ja elinkeinoministeriön raportti antaa pohjan kehittää työehtosopimusten rajariitoihin liittyvää lainsäädäntöä

Lue