Polarisoituva yhteiskunta, eriarvoisuus ja syrjäytyminen ovat aikamme suuria haasteita, mutta niiden taklaaminen on helpompaa, jos suomalaisten koulutus ja osaaminen ovat kunnossa. Suomea pidetään edelleen koulutuksen mallimaana, mutta todellisuudessa suomalaisten osaamistaso on laskenut ja 70-luvulla syntyneet ovat jääneet kaikkein korkeimmin koulutetuksi ikäluokaksi.
Polarisoituva yhteiskunta, eriarvoisuus ja syrjäytyminen ovat aikamme suuria haasteita, mutta niiden taklaaminen on helpompaa, jos suomalaisten koulutus ja osaaminen ovat kunnossa.
Meillä ei ole varaa menettää yhtään osaajaa siksi, ettei koulutus ole saavutettavaa, eikä meillä ole varaa syrjäyttää yhtään nuorta. Tarvitsemme kaikkien osaamista, jotta meillä riittää jatkossakin osaavaa työvoimaa.
Työelämä ei kuitenkaan enää näytä samalta kuin aiemmin, vaan se muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Siksi jokaisella nuorella tulee jatkossa olla vähintään toisen asteen koulutus ja yhä useammalla, vähintään puolella ikäluokasta, korkeakoulututkinto. Opintojen aikana tulee saada myös perustiedot työelämän pelisäännöistä ja työntekijän oikeuksista sekä velvollisuuksista.
Jatkuva oppiminen mahdolliseksi kaikille
Työelämässä yhä useampi tarvitsee korkeakoulututkinnon, mutta jatkossa oman osaamisen kehittäminen ei enää voi jäädä pelkkään tutkintoon. Oman osaamisen kehittäminen jatkuu myös työelämässä, mutta pohja tälle luodaan jo korkeakoulussa.
Opinnoissa tulee entistä paremmin huomioida osaamisen tunnistaminen niin, että opiskelija saa hyvät valmiudet myös arvioida omaa osaamistaan. Ammattikorkeakoulutuksessa aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen on jo melko kehittynyttä, mutta siihen tulee panostaa entistä enemmän.
Ammattikorkeakoulut ovat edelläkävijöitä, kun puhutaan koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistämisestä. Jatkuva yhteistyö alueella työelämän kanssa antaa hyvät lähtökohdat vastata myös jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Haasteita on muun muassa siinä, miten ammattikorkeakoulut säilyttävät kiinnostavuutensa jo valmistuneille ammattilaisille. Työuran aikana osaamisen kehittäminen tapahtuu yhä useammin työn ohessa eikä enää vain jäämällä pitkille opintovapaille. Työpaikoilla tulee varmistaa, että jatkuva oppiminen on kaikille tasavertaisesti saavutettavissa.
Seuraavalla vaalikaudella tulisikin ottaa paremmin huomioon opiskelijat ja nuoret, sekä panostaa osaamiseen. Koulutuksesta ei ole varaa enää leikata, koska sillä rakennetaan kestävää tulevaisuutta meille kaikille.
Iiris Hynönen, puheenjohtaja, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
Saana Simonen, puheenjohtaja, STTK-Opiskelijat
***
STTK:n tavoitteet hallitusohjelmaan: Kestävä osaaminen