STTK selvitti: Enemmistö kansanedustajaehdokkaista laajentaisi työnantajan velvoitetta työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi


Osaamisen kehittäminen työelämässä

Selkeä enemmistö (63 %) STTK:n kyselyyn vastanneista kansanedustajaehdokkaista olisi valmis laajentamaan työnantajan velvoitetta työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi. Vastaajista 44 prosenttia on valmis laajentamaan velvoitetta jonkin verran, 19 prosenttia haluaisi laajentaa sitä selvästi.

Puheenjohtaja Antti Palolan mielestä työantajan velvoitteiden lisääminen on välttämätöntä, jotta mahdollisuus osaamisen päivittämiseen toteutuisi työelämässä aidosti.

Työantajan velvoitteiden lisääminen on välttämätöntä, jotta mahdollisuus osaamisen päivittämiseen toteutuisi työelämässä aidosti.

– STTK:n vuoden 2018 jäsenkyselyyn vastanneista 53 prosentilla ei ollut mahdollisuutta osallistua työnantajan järjestämään koulutukseen edellisen vuoden aikana. 45 prosenttia koki, että koulutus ei ollut riittävää oman osaamisen ylläpitämiseksi. Myös koulutuksen kasautuminen on ongelma. Jos haluamme nostaa kaikkien työikäisten suomalaisten osaamista, seuraavalla hallituskaudella on käynnistettävä merkittäviä toimenpiteitä, Palola toteaa.

STTK haluaa luoda koulutukselle vaalikauden ylittävä visio ja strategia.
– Koulutuksen tasa-arvo ja jatkuva oppiminen on oltava läpileikkaava tavoite kaikessa koulutuksen uudistamisessa. Suomen menestys edellyttää pitkälle tulevaisuuteen katsovaa korkean osaamisen politiikkaa. Uudistuksissa tavoitteet on asetettava useamman vaalikauden päähän, Palola korostaa.

Antti Palola osallistui tänään Helsingissä ammatillisen koulutuksen suurtapahtumassa (AMKE päivät) järjestettyyn keskusteluun ammatillisesta koulutuksesta. STTK on esittänyt työikäisten aikuisten täydennyskoulutuksen rahoittamiseksi henkilökohtaista osaamistiliä, joka kannustaisi ylläpitämään omaa osaamista koko työuran ajan. Tilin rahoituksesta vastaisivat yhteiskunta, työnantaja ja työntekijä yhdessä.

Kansanedustajaehdokkaille suunnatussa kyselyssä 85 prosenttia suhtautuu myönteisesti henkilökohtaiseen osaamistiliin.
– Seuraavan hallituksen on käynnistettävä laajapohjainen jatkuvan oppimisen uudistus, jonka tavoitteena on yksilöiden ja työelämän tarpeita vastaava joustava osaamispalveluiden kokonaisuus. Aikuiskoulutuksen osallistumisaste on nostettava 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, Palola painottaa.

STTK parantaisi koulutuksen tasa-arvoa tekemällä toisen asteen koulutuksesta maksutonta perusopetuksen päättäville. STTK esittää myös oppivelvollisuuden pidentämistä 18 ikävuoteen.

STTK parantaisi koulutuksen tasa-arvoa tekemällä toisen asteen koulutuksesta maksutonta perusopetuksen päättäville. STTK esittää myös oppivelvollisuuden pidentämistä 18 ikävuoteen.

– On kestämätöntä, että 15 prosenttia ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa. Yhteistyötä peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten välillä on tiivistettävä ja yksilölliset tuen tarpeet huomioitava nykyistä vahvemmin. Lyhyellä aikavälillä oppivelvollisuuden pidentäminen lisäisi kustannuksia, mutta pitemmällä aikavälillä uudistus voisi olla kustannusneutraali, torjuisi syrjäytymistä ja parantaisi työllistymisen mahdollisuuksia.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

 

Kysely eduskuntavaaliehdokkaille osaamisen kehittämisen keinoista

STTK:n jäsentutkimus 2018: Koulutus ja osaaminen

STTK:n tavoitteet hallitusohjelmaan: Kestävä osaaminen

 ***

STTK:n kysely: Suomalaiset haluavat päivittää osaamistaan