Uutishuone

Korkeakouluvisio haastaa toiminnan ja resurssit  

Opetus- ja kulttuuriministeriö avasi pelin korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämiselle julkaistessaan tänään vuoteen 2030 tähtäävän vision. Työlle on ollut selkeä tilaus. Korkeakoulujen rahoitukseen kohdistetut leikkaukset sekä lainsäädännön ja rahoituksen uudistukset ovat johtaneet poukkoileviin rakenteellisiin ratkaisuihin eri puolilla maata. Visiossa pidättäydytään onneksi suurten tavoitetilojen hahmottamisesta, vaikka ministeri Sanni Grahn-Laasonen ehti jo aiemmin käynnistää keskustelun yhden korkeakoululain valmistelun käynnistämisestä. Julkistustilaisuudessa pitämässään puheenvuorossa ministeri nosti kuitenkin jatkovalmistelun lähtökohdiksi ennakoivan lainsäädännön ja mahdollistavan ohjauksen.

Visiosta ei puutu kunnianhimoa. Se tunnistaa globalisaation ja työn murroksen haasteet suomalaiselle yhteiskunnalle ja työelämälle. Avaintekijäksi tunnistetaan korkeakoulujen rooli tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä. Sitä halutaan vahvistaa osoittamalla tulevaisuudessa 4 prosenttia bruttokansantuotteesta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Koulutuksen osalta erityisenä huolena on osaamistason lasku. Tavoitteeksi asetetaan, että vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet 25-34 –vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon. Suunta on oikea, mutta sen toteuttaminen on korkeakoulujen rahoituskehityksen valossa erittäin haastavaa.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus pienenee tällä vaalikaudella yli 20 prosentilla vuoden 2011 rahoitustasosta. Yliopistoihin kohdistetut leikkaukset ovat johtaneet lähes tuhannen henkilön irtisanomiseen. Tutkintotavoitteeseen pääsemiseksi tarvittaisiin opiskelijavalinnan uudistamisen ja ensikertalaiskiintiöiden lisäksi paljon muitakin toimia. Vain alle puolet opiskelijoista suorittaa maisterin tutkinnon seitsemässä vuodessa ja alle kaksi kolmasosaa suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon viidessä vuodessa. On selvää, että tarvitaan kokonaisvaltaisia opetusta ja ohjausta koskevia uudistuksia, joilla tuetaan opiskelijoita valmistumaan. On vaikea nähdä, että tavoite osaamistason nostamiseksi olisi saavutettavissa nykyisillä resursseilla.

Visiotyön aikana verkkoaivoriihissä ja työpajoissa nousi vahvasti esille korkeakoulujen rooli työuran aikaisessa osaamisen kehittämisessä. Työelämän muutokset haastavat siellä jo toimivat päivittämään ja uudistamaan ammattitaitoaan ja osaamistaan. Jo koulutetulle työikäiselle väestölle suunnattu lisä- ja täydennyskoulutus on myös nopein keino suunnata osaamista äkillisissä rakennemuutoksissa. On ilahduttavaa, että työelämästä vahvasti esille noussut tarve tunnistetaan myös visiossa yhdeksi keskeiseksi kehittämisen kohteeksi.

Korkeakoulujen henkilöstö on jo valmiiksi kuormitettu ja työhyvinvoinnin parantamiseksi tarvittaisiin ripeitä toimia. Jatkovalmistelussa korkeakoulujen henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät pitää ottaa aidosti mukaan asettamaan yhteisiä tavoitteita uudistamiselle. Uudistuksia voidaan johtaa ylhäältä, mutta ne toteutetaan yhdessä!

Lue myös:
Antti Palolan mielipide Kauppalehdessä 10.10.2017: Koulutuksen uudistamisessa huomio opetuksen ja tutkimuksen laatuun

STTK: Elinikäisen oppimisen roolia korkeakouluissa vahvistettava