Hallituksen “tehokkaat” kitkemiskeinot lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjintää 

Kirjoittaja:

Ville Kirvesniemi

juristi, työlainsäädäntö

Profiili

Jos hallitus aidosti haluaisi pitää kiinni kirjauksestaan, jolla raskaus- ja perhevapaasyrjintään kohdistettaisiin tehokkaampia keinoja, se ei toteuttaisi kaavailemiaan lainsäädäntömuutoksia.

Petteri Orpon hallitusohjelmassa työelämän tasa-arvo ja syrjinnän ehkäisy -otsikon alla on kirjaus, jonka mukaan ”Erityisesti raskaus- ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn kohdistetaan tehokkaampia keinoja.” Kirjaus on itsessään varsin myönteinen ja kannatettava tasa-arvon edistämisen näkökulmasta, sillä raskaus- ja perhevapaasyrjintä on ollut jo vuosikymmenten ajan tyypillinen ja sitkeä syrjinnän muoto työelämässä. 

Kirjauksesta huolimatta hallitusohjelma sisältää useita kohtia, jotka ovat ristiriidassa sen tavoitteen kanssa. Näistä esimerkkejä ovat määräaikaisten työsopimusten laatiminen vuodeksi ilman erityistä perustetta ja irtisanomiskynnyksen heikentäminen. Nämä muutokset eivät viesti tehokkaammista keinoista, joilla hallitus pyrkisi kitkemään raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Päin vastoin: muutoksilla tehtäisiin jatkossa entistä helpommaksi syrjintä raskauden ja perhevapaiden perusteella. 

Määräaikaisten työsopimusten jatkamatta jättäminen tai määräaikaisuuden päättyminen raskauden tai perhevapaan alkuun on yksi tyypillisimmistä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän muodoista työelämässä. Tämä käy ilmi muun muassa tasa-arvovaltuutetun kannanotoista ja vuosikertomuksista vuodesta toiseen. Asiasta mainittiin jälleen myös tasa-arvovaltuutetun tasa-arvoministeri Sanni Grahn-Laasoselle 29.4.2024 luovuttamassa uusimassa vuosikertomuksessa. Silti hallitusohjelma sisältää kirjauksen, jonka mukaan työsopimus olisi jatkossa mahdollista tehdä vuodeksi määräaikaisena ilman erityistä perustetta.  

Toisin sanoen: tiedossa on, että raskaus- ja perhevapaasyrjintää ilmenee etenkin määräaikaisten sopimusten yhteydessä, mutta hallitusohjelmakirjauksella syrjintä aiotaan tehdä entistä helpommaksi, kun enintään vuoden määräaikaisuus ei edellyttäisi jatkossa erillistä perustetta. 

Irtisanomiskynnyksen madaltaminen tukee syrjintää 

Toinen merkittävä raskaus- ja perhevapaasyrjintää lisäävä hallitusohjelmakirjaus koskee irtisanomiskynnyksen madaltamista. Tällä hetkellä työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä, mutta jatkossa jo asiallinen syy riittäisi tähän. Herää kysymys, miten raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkemiseen kohdistetaan tehokkaampia keinoja, jos työnantajalle annetaan mahdollisuus vedota entistä helpommin irtisanomisperusteena johonkin muuhun, kuin tosiasialliseen työsuhteen päättymisen perusteeseen, eli työntekijän raskauteen tai perhevapaaseen. 

Myös niin sanottuja vastatoimia, eli ”kostotoimia”, olisi jatkossa entistä helpompi kohdistaa työntekijöihin, joita on kohdeltu syrjivästi raskauden tai perhevapaiden takia. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain eli tasa-arvolain mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä kiellettynä syrjintänä, jos henkilö irtisanotaan tai asetetaan muutoin epäedulliseen asemaan sen jälkeen, kun hän on vedonnut tasa-arvolaissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin tai osallistunut sukupuolisyrjintää koskevan asian selvittämiseen. Jos irtisanomiskynnystä entisestään madalletaan, ei tarvitse olla kummoinen ennustaja sanoakseen, että kielletyt vastatoimet raskaus- tai perhevapaasyrjintään puuttuvia työntekijöitä kohtaan lisääntyvät tulevaisuudessa lakimuutoksen seurauksena entisestään. 

Jos hallitus aidosti haluaisi pitää kiinni kirjauksesta, jolla raskaus- ja perhevapaasyrjintään kohdistettaisiin tehokkaampia keinoja, se ei toteuttaisi edellä sanottuja lainsäädäntömuutoksia. Sen sijaan lainsäädäntöä pitäisi täsmentää muun muassa niin, että työnantajaa kielletään raskauden tai perhevapaan perusteella jättämästä uusimatta määräaikaista palvelussuhdetta tai rajata määräaikainen palvelussuhde päättymään perhevapaan alkuun. 

Keinoja löytyy, jos tahtoa on

Tehokkaampia keinoja syrjinnän ehkäisemiseksi olisi myös turvata lain tasolla perhevapaalla olevien ja sieltä palaavien oikeussuojaa erityisesti työsuhteen päättymistilanteissa. Myös kanneaikojen pidentäminen syrjivissä työhönottotilanteissa ja tasa-arvovaltuutetun toimivallan laajentaminen ovat keinoja, joilla yksittäinen työntekijä saisi paremman suojan reagoida syrjintään. 

Suomessa raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä on puhuttu jo toistakymmentä vuotta. Se on ongelmallinen ilmiö työelämässä. Tehokkaita keinoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnän vähentämiseksi eivät ole sellaiset, joilla puretaan aiempia työntekijälle suojaa antaneita normeja. Määräaikaisuuksien solmiminen ilman erityistä perustetta vuodeksi ja irtisanomiskynnyksen madaltaminen tulisivat ilman muuta kohdistamaan tehokkaita keinoja raskaus- ja perhevapaasyrjintään.  

Tasa-arvon kannalta hallituksen suunnittelemat tehokkaammat keinot kohdistuvat kuitenkin valitettavasti syrjinnän lisäämiseen, ei sen kitkemiseen. 

Ville Kirvesniemi 
Kirjoittaja on STTK:n tasa-arvoasioista vastaava juristi 

Ajankohtaista

19.6.2024

Ay-liike on vastavoima työelämää heikentäville voimille

Lue
17.6.2024

Hoivatalous ei aina kestä päivänvaloa

Lue
17.6.2024

Lausunto hallituksen esityksestä laiksi ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lue
15.6.2024

STTK:n vastauksia RKP:n puoluekokousaloitteisiin

Lue
14.6.2024

STTK:n vastauksia Kokoomuksen puoluekokousaloitteisiin

Lue
14.6.2024

Tehy tyrmää HUSin lisäleikkaukset – ”Nähtäväksi jää, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä HUSissa töissä”

Lue
14.6.2024

STTK:n vastauksia Keskustan puoluekokousaloitteisiin

Lue
13.6.2024

Minun viikkoni: Assistentti on aina apuna

Lue