syntyvyys

Syntyvyyden lasku on ollut Suomessa 2010-luvulta alkaen ennätyksellisen nopeaa. Lapsettomien osuus väestöstä kasvaa ja perheiden koko on aiempaa pienempi. Väkiluku lähtee ennusteiden mukaan laskuun 2030-luvulla, mikäli nettomaahanmuutto ei merkittävästi kasva. Syntyvyyden laskuun liitetään usein keskustelu huoltosuhteen heikkenemisestä ja kestävyysvajeesta. Kestävyysvajeella tarkoitetaan julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapainoa tilanteessa, jossa menot kasvavat väestön ikääntyessä, mutta tulot pienenevät, koska työikäinen ikäluokka supistuu. Tämä voi johtaa velkaantumiskehitykseen. Huoltosuhteen heikkeneminen taas tarkoittaa, että väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän vähentyminen hyvinvointivaltion palveluiden käyttäjiä on enemmän kuin niiden maksajia tai tuottajia.

STTK:n teettämän kyselyn mukaan moni nuori aikuinen epäröi vanhemmuutta ja perheen perustamisen ajankohtaa. Kyselyn vastaajat kokivat huolta toimeentulon riittävyydestä ja työelämän epävarmuudesta, ja lykkäsivät siksi perheenperustamishaaveitaan. Tutkimusten mukaan lastensaantiin liittyvät esteet koskevat entistä useammin pienituloisia ja matalasti koulutettuja miehiä ja naisia, jotka jäävät kokonaan lapsettomiksi. Tässä Suomi eroaa muista Pohjoismaista. Myös sopivan kumppanin puuttuminen oli yleinen syy lapsettomuuden taustalla. Toisaalta viidennes lapsettomista on lapsettomia omasta halustaan, ilman haavetta perheen perustamisesta. Maapallon väestönkasvu ja huoli ekologisesta kantokyvystä näkyivät myös kyselyn tuloksissa.

STTK katsoo, että perheen perustaminen on yksilöiden oma, henkilökohtainen asia. Suomessa kunnioitetaan yksilönvapautta ja mahdollisuuksia asettaa elämässään erilaisia tavoitteita. Lapset eivät kuulu kaikkien suunnitelmiin. Jokaisella tuleekin olla mahdollisuus valita itselleen sopiva elämäntapa. Toisaalta yhteiskunnan tulisi rakentaa yhdenvertaiset edellytykset ja mahdollisuudet kaikille, jotka lapsia haluavat.

Parempi työn ja perheen yhteensovittaminen esimerkiksi perhevapaita tai varhaiskasvatus- ja päivähoitomahdollisuuksia kehittämällä voidaan tukea perheitä, joissa on pieniä lapsia. Perhe-etuuksien vaikutukset syntyvyyteen on tutkimuksessa arvioitu kohtuullisen pieniksi, mutta ne lähinnä tasaavat eroja toimeentulossa eri sosioekonomisten ryhmien välillä ja ovat siksi hyvää perhe- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Perhepolitiikan rinnalla tarvitaan kuitenkin johdonmukaista koulutus-, asumis-, työllisyys- ja tasa-arvopolitiikkaa.

Blogi

Määräaikaisten työsuhteiden lisääminen heikentää nuorten asemaa entisestään

Tom-Henrik Sirviö | 10.11.2023

Hallitus on päättänyt muuttaa työsopimuslakia niin, että jatkossa työsopimus on mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi.... Lue lisää

Blogi

Onko palkkatasa-arvo loittoneva haave?

Taina Vallander | 3.11.2023

STTK viettää jälleen naisten palkkapäivää havainnollistaakseen sukupuolten välistä palkkaeroa. Naisten palkanmaksu ”päättyy” 4. marraskuuta, koska silloin naiset ovat... Lue lisää

Blogi

Oikeus syrjimättömään äitiyteen

Katariina Sahlberg | 10.5.2023

Syrjintä raskauden tai perhevapaan perusteella on kielletty tasa-arvolaissa. Siitä huolimatta syrjimätöntä työelämää ei ole. Esimerkiksi tasa-arvolakia valvovan viranomaisen... Lue lisää

Blogi

Suomalaiset tilastoissa

Seppo Nevalainen | 23.9.2022

Tilastokeskuksesta on saatavissa tieto siitä, mitä on kunkin suomalaisen pääasiallinen toiminta vuoden aikana. Tilastosta saa havainnollisen kuvan siitä,... Lue lisää

Blogi

Syntyvyyskö tasa-arvoasia?

Taina Vallander | 27.11.2020

Suomen väestörakenne on murroksessa, ja ennusmerkit ovat olleet näkyvissä jo pitkään. Syntyvyyden lasku on 2010-luvulla ollut ennätyksellisen nopeaa.... Lue lisää

Blogi

Oikeita ja vääriä johtopäätöksiä syntyvyydestä

| 27.2.2020

Viime vuosien matala syntyvyys on aiheuttanut huolta ja neuvottomuutta päättäjien keskuudessa. Huolta sen vuoksi, että lapsiluvun väheneminen nopeuttaa ja syventää väestön... Lue lisää