Onko luottoluokittajien toiminta täysin puolueetonta?

Kirjoittaja:

Tom-Henrik Sirviö

ekonomisti

Profiili

Hallitusohjelman keskeisenä talouspoliittisena tavoitteena on kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Tätä perustellaan tulevien sukupolvien edulla. Velkaantumisen taittamiseen tähtäävän politiikan taustalla lienee osittain myös halu vaikuttaa Suomen maineeseen kansainvälisten toimijoiden kuten luottoluokittajien silmissä.

Kansainväliset luottoluokittajat seuraavat Suomen taloutta ja tekevät sen kehityksestä omia johtopäätöksiään. Heidän arvioillaan voi olla merkitystä lainarahoituksen saatavuuteen ja hintaan. Toisaalta on epäselvää, miten pienet muutokset luottoluokituksissa vaikuttaisivat lainarahoituksen tilanteeseen. Suomen luottoluokitusten laskiessa pykälän toiseksi parhaaseen kategoriaan 2010-luvulla ei lainarahoituksen tilanne heikentynyt kuten taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkinen blogissaan kuvaa.

Luottoluokittajat arvioivat Suomen taloutta

Luottoluokitusten tekeminen on yritystoimintaa, jota useat yritykset tekevät. Suomen valtiolla on sopimus luottoluokitusten tekemisestä Fitch Ratingsilta ja S&P Global Ratingsilta. Suomessa luottoluokituksiin liittyvästä valmistelusta vastaa Valtiokonttori. Käytännössä luottoluokittajat keräävät tietoa Suomen kansantaloudesta ja sen kehityksestä sekä vierailevat Suomessa tavaten ja haastatellen eri toimijoita kokonaiskuvan muodostamiseksi. Luottoluokittajien toimintaa kuvataan esimerkiksi taannoisessa Valtiokonttorin blogissa.

Aika ajoin luottoluokituksissa tapahtuu muutoksia. Suomessa viimeisimmät muutokset ovat tapahtuneet 2010-luvulla. Tuolloin luottoluokitukset laskivat finanssikriisin jälkimainingeissa erityisesti heikkojen talouskasvunäkymien takia. Kuten todettua ei luottoluokituksen lasku juurikaan vaikuttanut lainarahoituksen tilanteeseen. Toiseksi parhaassa luokassa oleva luottoluokitus on edelleen kansainvälisesti vertaillen varsin hyvä.

Tasapainoinen luottoluokittaja löytää hallitusohjelmasta risuja ja ruusuja

Kiinnostava kysymys on, mitä uusi hallitus ja sen ohjelman toteuttaminen tekee luottoluokitukselle. Vaikka luottoluokituspäätöksiä tekevien laitosten toiminta ei ole varsinaisesti julkista, voidaan ainakin kahdenlaisia toisiaan vastaan vetäviä voimia erottaa. Näitä luottoluokituslaitokset seuraavilla luottoluokituskierroksillaan varmastikin joutuvat pohtimaan.

Luottoluokituslaitokset arvostanevat hyvää talouskehitystä ja matalaa velkaantumista. Suomen reaalitalouden tila näyttääkin tulevina vuosina kohtuulliselta, joskin kasvu on edelleen matalahkoa. Päätösperäisesti hallitus alentaa Suomen velkaantumista, mikä lienee luottoluokittajille mieluisaa.

Toisaalta luottoluokittajat katsovat Suomen kansantaloutta ja yhteiskuntaa myös laajemmin. Luottoluokittajat saattavat arvioida esimerkiksi sopeutumistoimien uskottavuutta. Yhteiskunnan näkökulmasta sopeutustoimien uskottavuus on kyseenalaista, kun esimerkiksi verotus puuttuu lähes kokonaan työkalupakista. Toisaalta hallitusohjelma lisää yhteiskunnan polarisaatiota niin työmarkkinoilla kuin muutenkin esimerkiksi edistämällä lähinnä suurituloisimpien etuja, mikä voi herättää luottoluokittajissa pitkän aikavälin huolia politiikan ja yhteiskunnan polarisoitumisesta ja sen vaikutuksesta talouskasvuun.

Olivatpa hallituksen toimet luottoluokittajien näkökulmasta enempi tai vähempi hyviä jää luottoluokitusten muutosten vaikutus Suomen taloudelle nähtäväksi. Historian valossa pienillä muutoksilla ei välttämättä ole merkitystä, mutta jos näköala muuttuisi isommin voisi Suomen lainarahoituksen tilanne muuttua. Toisaalta olipa vaikutukset millaisia tahansa, tulee koko luottoluokitusinstituution suhtautua tietyllä varauksellisuudella – luottoluokittaminen kun on yritystoimintaa, mikä tekee täydellisestä puolueettomuudesta vähän hankalaa kuten Helsingin Sanomien markkina-analyysissä kuvataan.

Tom-Henrik Sirviö
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti

Ajankohtaista

27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue
23.2.2024

Lausuntovalmiuslain varautumisvelvollisuutta koskevasta muistiosta sekä valmiuslain yleisistä kehittämistarpeista

Lue
22.2.2024

SuPerin Paavola: Hoitoalalla ja varhaiskasvatuksessa on oltava mahdollisuus kilpailla palkoilla työvoiman saatavuudesta

Lue
21.2.2024

Hallituksen leikkaukset alentavat toimeentuloa jopa noin 20 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille

Lue
21.2.2024

Lausunto syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä

Lue
20.2.2024

Neuvottelutulos Ahvenanmaan yhteysalusliikenteessä

Lue