Tuore hallitusohjelma tunnistaa kaupunkien, seutukuntien, kuntien ja alueiden erilaisuuden voimavaratekijänä Suomelle, ja tähän ajatukseen on helppo yhtyä. Erikokoiset kaupungit ja alueet kaipaavat erilaista politiikkaa. Ja kyllä: Suomen elinvoimasta ja suomalaisista on pidettävä huolta politiikan keinoin koko maassa. Tunnistamme erinomaisesti esimerkiksi Itä-Suomen tilanteen, mutta keskitymme ainoastaan raportoimaan asiasta ja visioimaan tulevaa. Rahaa tähän ei näy – eikä liiemmälti kyllä ratkaisuvaihtoehtojakaan.
Yleisrahoitus uusiin väylähankkeisiin (720 miljoonaa euroa) laskee tämän hallituskauden aikana, kun suurin osa korjauksista ja uusista hankkeista tehdään investointiohjelman alla. Nämä siis ovat kertaluonteisia investointeja sekä elinvoimaan että infraan ja ovat poissa kehysbudjetista jatkossa. On siis seuraavan hallitusohjelman varassa, millaisia investointeja uusiin väylähankkeisiin kohdistuu tulevaisuudessa – jos edes kohdistuu.
Työ- ja elinkeinoministeriön puolivuosittainen alueellinen kehitysnäkymä ei lokakuussa 2022 ollut millään tavoin valoisa idän alueen matkailun ja viennin takutessa hyökkäyssodan vuoksi. Näkymät idässä eivät paljon ole muuttuneet uudenkaan raportin myötä. Itäisen Suomen väestö vähenee nopeammin kuin muualla, vanhenemisesta puhumattakaan. Infrastruktuurin säilyttäminen edes nykytasolla on haasteellista. Valtakunnallinen kisa investoinneista on kovaa, kuten hallitusohjelmasta voimme lukea. Itäinen Suomi ei ole kisassa parhaiten pärjännyt valtion kuin julkisten investointienkaan saralla.
Harvaan asuttu itä todella kaipaa raideliikennettä ja uusia ratkaisuja logistiikkaan, jos elinvoimaa edes unelmoidaan kohotettavan ja julkisia investointeja alueelle tehtävän.
Hallitusohjelmassa kilpailukyvyn ja kasvun edistämispaketin valtion omaisuutta myymällä katetut investointiohjelman rahat (130 miljoonaa euroa) virtaavat länteen, samoin kuin suurin osa infran rahoituksesta. Itäisen Suomen on tyytyminen visiotyöhön, Kouvola-Kuopio sekä Luumäki-Imatra välisten rataosuuksien kehittämiseen ja valtatie viiden perusparannukseen 55 kilometrin matkalla. Saimaan kanavan poistuminen käytännössä käytöstä, Syrjänsalmen sillan remontti ja lentoliikenteen katkokset ovat vaikeuttaneet ihmisten ja tavaroiden liikkumista maalla, järvellä ja ilmassa sekä aiheuttaneet vakavan iskun aluetaloudelle. Harvaan asuttu itä todella kaipaa raideliikennettä ja uusia ratkaisuja logistiikkaan, jos elinvoimaa edes unelmoidaan kohotettavan ja julkisia investointeja alueelle tehtävän. Elinkeinorakenne laajan idän alueella on yleisesti aika yksipuolinen, vaikka tuulipuisto- ja bioenergiahankkeita monella paikkakunnalla viritelläänkin.
Osa paikkakunnista on selvinnyt toisen asteen tai korkeakoulutuksen ja sen myötä opiskelijoiden lähdöstä paremmin kuin toiset. Vahva, koulutukseen painottunut aluepolitiikka on ollut erinomainen esimerkki alueiden elinvoiman ylläpidosta ja muuttoliikkeen hillitsemisestä. Jos koulutus on haettava muualta, takaisin harvemmin palataan. Korona-aika jää ihmeeksi, joka muuttotappiopaikkakunnilla muutti lukuja hetken aikaa parempaan päin. Etätyö lisääntyy, mutta etätyöläisiä ei ole saatu sitoutettua pysyvästi etätyökuntiin. Olemme palanneet pandemiaa edeltäneeseen kehitykseen.
Suomi tarvitsee kasvua. Toivottavasti hallitusohjelman neljänsadan miljoonan varaus elinkeinopolitiikalle aikanaan jyvitetään tukemaan kasvua koko maassa, vaikuttavasti.
Ulla Hyvönen
Kirjoittaja on STTK:n elinkeino- ja aluepoliittinen asiantuntija.
Katariina Sahlberg | 29.6.2023