Sote-rahoituksen kohtalonhetket

Kirjoittaja:

Tom-Henrik Sirviö

ekonomisti

Profiili

Kirjoittaja:

Ida Nummelin

sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija

Profiili

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden alusta. Sen myötä sosiaali- ja pelastustoimen järjestämisvastuu on nyt kuntien sijaan isommilla alueilla. Uudistuksen tavoitteena on turvata palvelut ja hillitä väestön ikääntymisestä ja palveluntarpeen kasvusta aiheutuvaa kustannusten nousua. Hyvinvointialueiden arjessa toimintatavat ja niiden kehittäminen ovat uudistuksen onnistumisen kannalta keskeisessä roolissa, mutta rahoituksen realiteetit muodostavat toiminnan pohjan. Sote-uudistus on suuri mullistus myös sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen rahoituksen kannalta ja alkamassa on rahoitusmallin toimivuuden tarkastelu.

Hyvinvointialueiden rahoitus nyt

Hyvinvointialueiden rahoituksen perusta on valtiolta tuleva yleiskatteinen ja laskennallinen rahoitus. Yleiskatteisuus tarkoittaa, että alueet päättävät itse rahoituksen käyttämisestä. Laskennallisuus tarkoittaa sitä, että rahoitus määräytyy tiettyjen kriteereiden mukaan. Kriteerejä ovat hyvinvointialueiden asukasmäärä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta kuvaavat tekijät, alueellisia olosuhteita kuvaavat tekijät sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tekijät.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa keskeinen tulevaisuuden haaste on väestön ikääntyminen, joka nostaa palvelutarvetta.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa keskeinen tulevaisuuden haaste on väestön ikääntyminen, joka nostaa palvelutarvetta. Hyvinvointialueiden rahoituksessa onkin tarpeen arvioida palvelutarpeen kasvua ja korottaa vuosittaista rahoitusta sen mukaan. Tämä on toteutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sosiaalimenojen analyysimallin (some-malli) avulla. Analyysimallilla voidaan arvioida väestörakenteen muutoksesta aiheutuvaa palvelutarpeen kasvua erilaisia oletuksia hyödyntäen.

Ensimmäisinä vuosina palvelutarpeen kasvu otetaan täysin huomioon hyvinvointialueiden rahoituksessa, mutta vuodesta 2025 alkaen palvelutarpeen kasvu huomioidaan 80-prosenttisesti rahoituksessa. Hyvinvointialueiden rahoituksessa on siis jo nykyisellään elementti, joka kannustaa hyvinvointialueita tuottavuustoimiin.

Rahoituksen riittävyyttä ja vaikuttavuutta tarkkailtava ja arvioitava

Hyvinvointialueet ovat toimineet pian neljä kuukautta. Hyvinvointialueiden rahoitusmalliin liittyy jälkikäteen tehtäviä rahoituksen tarkastuksia. Tässä mielessä rahoitusmallin toimivuutta on vielä mahdoton arvioida. Olisi tärkeää, että hyvinvointialueiden rahoitusmallia ja sen toimintaa käytännössä seurattaisiin jonkin aikaa rauhassa. Näin malliin pystyttäisiin aikanaan tekemään mahdollisimman vaikuttavia ja hyvinvointialueiden toimintaa oikeaan suuntaan vieviä muutoksia.

Arvioinnin on oltava avointa ja perinpohjaista. Hyvinvointialueiden rahoitusmallin on turvatta alueiden rahoitus ja siten varmistettava laadukkaiden palveluiden mahdollisuus. Sote-uudistuksen tärkeät tavoitteet palveluiden saatavuuden, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden parantamisesta ja varmistamisesta eivät saa unohtua kustannuskurin vaatimukseen. Samanaikaisesti rahoitusmallin tulisi kannustaa vaikuttavaan ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Yhdistelmä voi olla haastava, ja tässä mielessä esimerkiksi hyvinvointialueiden ja kuntien yhdyspinnat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä voivat olla tärkeitä.

Hyvinvointialueiden verotusoikeutta harkittava

Viime hallituskaudella käytiin laajaa keskustelua hyvinvointialueiden verotusoikeudesta. Taloustieteellisessä keskustelussa hyvinvointialueiden rahoitusoikeus nähtiin usein hyödylliseksi muun muassa pehmeään budjettirajoitteeseen liittyvien haasteiden lisäksi. Pehmeän budjettirajoitteen seurauksena voi syntyä tilanteita, jossa valtio pelastaa taloudellisiin haasteisiin joutuneet alueet. Verotusoikeuden on arvioitu vähentävän tätä riskiä.

Pehmeän budjettirajoitteen seurauksena voi syntyä tilanteita, jossa valtio pelastaa taloudellisiin haasteisiin joutuneet alueet.

Parlamentaarinen maakuntaverokomitea kuitenkin päätyi siihen, ettei maakuntaveroa voida perustella ainakaan tässä vaiheessa. Verotusoikeus aiheuttaisi kiristymispaineita työn verotukseen ja mahdollisia haasteita eri alueiden asukkaiden yhdenvertaisuuteen ja palveluiden tasoon verotuksen tason eriytymisen takia. Sen sijaan komitea katsoi, että jos hyvinvointialueiden tehtävät laajentuisivat olennaisesti, hyvinvointialueiden verotusoikeutta voitaisiin harkita.

On tärkeää, että osana hyvinvointialueiden rahoituksesta käytävää keskustelua käydään myös keskustelua hyvinvointialueiden verotusoikeudesta. Vaikka verotusoikeuteen liittyy ilmiselviä haasteita, sillä olisi myös kirjallisuuden mukaan ilmiselviä hyötyjä. Verotusoikeus voisi olla hyödyllinen myös hyvinvointialuedemokratian kannalta, kun valtuustoille muodostuisi konkreettinen mahdollisuus rahoituksen keräämiseen. Voi kuitenkin olla, että verotusoikeuden arvioinnin yhteydessä olisi arvioita laajemmin alueiden rahoitusjärjestelmiä Suomessa.

Aikaa otettava, mutta kiireellisiäkin toimia tarvitaan

Hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyy useita kipupisteitä, mutta järjestelmämuutoksen tuoreuden takia nyt olisi tärkeää ottaa aikaa ja seurata mallin toimivuutta. Myöhemmin voidaan tehdä vaikuttavia muutoksia.

Samaan aikaan hyvinvointialueilta kuuluu ikäviä uutisia. Työvoimasta on pulaa useilla aloilla ja sen takia joillain hyvinvointialueilla toimintaa on tietyin osin jo jouduttu rajoittamaan. Kyseessä on pitemmän aikavälin trendi, jossa yhdistyvät väestön ikääntymisen kasvattama palvelutarve, koronaviruspandemian jälkeensä jättämä paheneva hoito- ja palveluvelka sekä muut moninaiset haasteet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen vaatii välittömiä toimenpiteitä, vaikka varsinaista rahoitusmallia ei vielä muutettaisikaan.

Ida Nummelin
Kirjoittaja on STTK:n sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija

Tom-Henrik Sirviö
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti

Ajankohtaista

5.12.2023

Kauas karkaa koulutuksen tasa-arvo

Lue
5.12.2023

Lausunto työrauhalainsäädännön kehittämisestä

Lue
5.12.2023

SAK, AKAVA ja STTK: Muutokset työtaisteluoikeuteen horjuttavat työmarkkinoiden tasapainoa entisestään

Lue
5.12.2023

Työtaisteluoikeuksien rajoittamiselle ei ole oikeudellisesti hyväksyttäviä syitä, toteaa Ammattiliitto Jyty lausunnossaan

Lue
4.12.2023

Vammaiset ihmiset kohtaavat edelleen paljon syrjintää

Lue
4.12.2023

Tehy: Hallituksen esitysluonnos työrauhalainsäädännön muutoksista viittaa kintaalla perusoikeuksille

Lue
2.12.2023

STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi Valtteri Mäyrälä 

Lue
2.12.2023

Tamperelainen Ida Korsimo on STTK:n Tulevaisuuden tekijä 2023 

Lue