EU:n suvereniteettirahaston vastaanotto laimea

Kirjoittaja:

Maria Häggman

kansainvälisten asioiden päällikkö

Profiili

Juhannusviikolla Euroopan komissio esittelee monivuotisen rahoituskehyksen väliaika-arvioinnin. Samassa yhteydessä odotetaan esitystä uudesta suvereniteettirahastosta.

Viime vuosina EU:n budjettiin on kohdistunut suuria paineita. EU:n rooli on ollut keskeinen koronapandemian vaikutusten torjunnassa ja Ukrainan tukemisessa. Kriisit ovat rasittaneet budjettia ja venyttäneet sen äärirajoilleen. Toimilla on silti ollut laaja jäsenmaiden tuki. EU:n oman budjetin rinnalle on luotu uusi elpymistukiväline Next Generation EU. Korkojen nousun myötä se on osoittautunut kalliimmaksi kuin alun perin ennakoitiin.

Tällä hetkellä on kolme varteenotettavaa vaihtoehtoa: jäsenmaksujen korotukset, verotusoikeuden myöntäminen EU:lle ja yhteinen velka

Monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä on keskusteltu uuden suvereniteettirahaston rahoituksesta. Komission johtaja Ursula von der Leyen esitti rahastoa jo viime vuoden Unionin tila -puheessaan. Se on osa Euroopan vastausta USA:n inflaation vastaiseen IRA-pakettiin, joka otettiin käyttöön syksyllä 2022. Suvereniteettirahaston tarkoitus olisi tukea Euroopan teollisuutta ja vihreän teknologian käyttöönottoa. Taustalla on ajatus, että kaikilla jäsenmailla ei ole mahdollisuutta laajaan valtiontukipolitiikkaan, jota esimerkiksi suuret jäsenmaat, kuten Saksa ja Ranska voivat harjoittaa.

Rahaston vastaanotto jäsenmaiden keskuudessa on ollut laimeaa. Harvassa maassa on elinkustannuskriisin ja korkojen nousun jälkeen kiinnostusta kasvattaa yhteistä velkaa. Poliittisesti on vaikea argumentoida EU:n tarvitsevan lisää rahaa, kun kansalaiset kärsivät kohonneista elinkustannuksista ja elpymistukiväline Next Generation EU on vasta otettu käyttöön. Ukrainan sota on merkinnyt jäsenmaille suoria lisäkuluja. Maan tukemiseen tarvitaan yhteisiä varoja myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi jälleenrakennuksen on arvioitu maksavan 400 miljardia euroa.

Mielestämme pitkällä aikavälillä hyvin suunniteltu EU-verotus voisi jopa korvata jäsenmaiden maksamat jäsenmaksut.

Tällä hetkellä huhutaankin, että suvereniteettirahasto tullaan rahoittamaan lähinnä kanavoimalla nykyisiä varoja uuteen rahastoon.

EU tarvitsee lisää rahaa

Paineet ovat kovat, koska EU tarvitsee väistämättä lisää rahaa. Tällä hetkellä on kolme varteenotettavaa vaihtoehtoa: jäsenmaksujen korotukset, verotusoikeuden myöntäminen EU:lle ja yhteinen velka. On vaikea nähdä, että yksikään mainituista vaihtoehdosta olisi suomalaisten mieleen.

STTK on esittänyt yhtenä rahoitusvaihtoehtona rajatun verotusoikeuden myöntämistä EU:lle. Mielestämme pitkällä aikavälillä hyvin suunniteltu EU-verotus voisi jopa korvata jäsenmaiden maksamat jäsenmaksut.

Koska vaihtoehdot eivät ole mieluisia, on hyvä pitää mielessä, että viennistä riippuvaiselle pienelle avoimelle taloudelle suurten maiden myöntämät laajat valtiontuet ovat ongelma. Suuriin jäsenmaihin verrattuna Suomi on hyvin erilaisessa asemassa. Meiltä puuttuvat laajat kansalliset kotimarkkinat ja tilannetta vaikeuttavat sisämarkkinoiden kilpailua vääristävät poikkeukset. Yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja tarvitaan, jotta unioni pysyy kilpailukykyisenä muuttuvassa maailmantilanteessa. Myös Suomen on oltava aktiivisesti mukana luomassa ratkaisuja.

Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.

Ajankohtaista

4.12.2024

Meto ja YT: Metsäalalla työskenteleviin kohdistetut paineet ja kritiikki ovat liikaa

Lue
4.12.2024

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Kasvu edellyttää osaamisen vahvistamista

Lue
4.12.2024

KthLiitto: Kela vähentää henkilöstöä ja toimitiloja vuonna 2025

Lue
4.12.2024

Ruotsin mallilla palkkakuoppaan – hallituksen lakiesitys uhkaa naisvaltaisten alojen palkkakehitystä

Lue
3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue
3.12.2024

Tekoälyasetuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle 

Lue