Verotuet syyniin

Suomalaiseen verojärjestelmään kuuluu iso joukko erilaisia verotukia. Ne ovat normaaliin verotukseen tehtyjä poikkeuksia, joissa jokin verotus käytännössä kevenee. Esimerkiksi verovapaudet ja alemmat verokannat lasketaan verotuiksi. Valtiovarainministeriön mukaan tukia on yhteensä lähes 200.

Hyvän veropolitiikan edistämiseksi verotuet olisi hyvä ottaa tarkempaan syyniin ja tavoiteltava tukien määrän vähentämistä. Vaikka tietynlaisen toiminnan tukeminen verotuksen kautta voi olla hyödyllistä, verotukiin liittyy monia ongelmia.

Verotuet kasvattavat muun verotuksen nostamiseen kohdistuvaa painetta. Kun yhdelle ryhmälle myönnetään verotuki ja verovarojen tarve ei kuitenkaan yhtään vähene, muiden verotusta voidaan joutua nostamaan. Tuelle tulisikin olla äärimmäisen hyvät perusteet. Erityisen tärkeää olisi arvioida verotuen tuomaa hyötyä kustannuksiin nähden.

Hyvän veropolitiikan edistämiseksi verotuet olisi hyvä ottaa tarkempaan syyniin ja tavoiteltava tukien määrän vähentämistä.

Verotukien ongelmallisuutta korostaa se, että niitä on usein hankala laskea. Esimerkiksi valtiovarainministeriön verotukilistauksessa on paljon sellaisia, joiden arvioitua määrää ei pystytä ilmoittamaan. Tämä haastaa talouspoliittisen päätöksentekijän toimintaa, kun verotukien poistamisen hyöty on epäselvä.

Verotuki haastaa ylipäätään talouspoliittista päätöksentekijää, kun verotuet eivät näy valtion budjetissa vaan tarkoittavat saamatta jääneitä veroja. Tukiin liittyy myös käyttäytymisvaikutuksia, joiden takia niiden poistaminen ei välttämättä tuo saman verran verokertymää, kuin verotuen määräksi on arvioitu.

Verotuet myös monimutkaistavat verojärjestelmää. Monimutkainen verojärjestelmä voi esimerkiksi vaikuttaa toimijoiden käyttäytymiseen odottamattomalla tavalla. Verojärjestelmän yksinkertaisuus on hyvä tavoite, kuten esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportissa kuvataan.

Verotukien suitsiminen voi olla hyväksi myös ympäristölle. Sitra nosti hallitusneuvottelukuulemisessaan esille, että yksi toimi kestävän kasvun veroreformiin voisi olla ympäristön kannalta perusteettomien verotukien karsiminen tai kohdentaminen uudelleen. Ilmastonmuutoksen hillinnässä on syytä hyödyntää erilaisia keinoja – ja ympäristölle haitallisten verotukien poistaminen on hyödyllistä.

Osa verotuista voi olla tarpeen jatkossakin

Vaikka verotukiin liittyy ilmiselviä haasteita, kaikkien tukien poistamista ei kannata tavoitella. Osa niistä voi olla osa toimivaa verojärjestelmää jatkossakin. Esimerkiksi alennetut arvonlisäverokannat ovat verotukia, mutta välttämättömyyshyödykkeiden kuten ruoan ja lääkkeiden osalta ne voivat jatkossakin olla perusteltuja. Vähintäänkin on tärkeää miettiä niiden nostamisen vaikutuksia eri asemassa oleviin ihmisiin.

Verotukien karsimiseen tähtäävässä työssä huomio tulisi ensin keskittää vaikutuksiin. Valtiovarainministeriön verotukilistausta lukiessa käy selväksi, että monien tukien arvioitua verotuottomenetystä ei pystytä arvioimaan. Vaikka arviointityö on haastavaa, politiikkapäätösten tueksi arviot – jos ei verotukien suuruudesta niin vähintäänkin mittakaavasta – olisivat välttämättömiä. Toisaalta verotukien joukossa on paljon pienehköjä tukia valtiontalouteen suhteutettuna. Tällaisten verotukien hyödyllisyyden arviointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kun tarkemmat arviot ja vaikutukset ovat selvillä, on edettävä karsimiseen. Vaikka osa verotuista on ainakin jostain näkökulmista perusteltuja, kaikkien nykyisten verotukien on vaikea uskoa olevan tarpeen suomalaisessa verojärjestelmässä.

Tom-Henrik Sirviö
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.