Käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa määritellään paitsi kotimaan politiikan suuntaviivat, myös EU-politiikan perusta tuleville vuosille. Suomen on harjoitettava seuraavalla hallituskaudella aloitteellista, rakentavaa ja arvopohjaista EU-politiikkaa. Unioni on tällä hetkellä suuressa muutostilassa, jonka on luonut paitsi sota Ukrainassa, myös muutokset globaalissa ympäristössä. Kasvavat jännitteet USA:n ja Kiinan ja toisaalta Venäjän välillä vaativat Euroopalta toimia. Euroopan on varmistettava kilpailukykynsä jännitteiden keskellä ja puolustettava asemaansa arvojohtajana. Samalla sen on löydettävä ratkaisuja ilmastokriisiin.
Eurooppa-päivää vietetään 9.5.
Eurooppa-päivää vietetään 9.5. Suomi on tänä vuonna ollut 28 vuotta EU:n jäsen ja olemme sinä aikana saaneet nauttia unionin luomasta rauhasta ja vakaudesta sekä hyötyneet yhteismarkkinoiden tuomista taloudellisista eduista.
EU:n jäsenmaat etsivät nyt yhteistä suuntaa muun muassa komission helmikuussa esittämään vihreän teollisuuden suunnitelmaan, jolla on tarkoitus tukea Euroopan teollisuutta ja kilpailukykyä siirtymässä hiilineutraaliin talouteen. Se on myös vastaus USA:n suurelle talouden tukipaketille IRAlle, joka tuli voimaan jo elokuussa 2022.
Pienelle avoimen talouden Suomelle keskustelu valtion tuista ja kilpailusääntöjen löyhentämisestä sisämarkkinoilla on vaikea. Olemme suuriin jäsenmaihin verrattuna hyvin eri asemassa, kun meiltä puuttuvat laajat kotimarkkinat. Teollisuussuunnitelmaan on kytketty myös suvereniteettirahasto, jonka kautta olisi tarkoitus tukea pieniä maita, joilla ei ole mahdollisuutta laajaan valtiotukipolitiikkaan. Suunnitelman mukaan se kuitenkin rahoitettaisiin yhteisvelalla.
Pienelle avoimen talouden Suomelle keskustelu valtion tuista ja kilpailusääntöjen löyhentämisestä sisämarkkinoilla on vaikea.
Tilanne on siis uutta yhteisvelkaa vastustavalle Suomelle äärimmäisen hankala. Samanaikaisesti jäsenmailla on myös muita vaikeita neuvotteluja meneillään, EU:n taloussääntöjä uudistetaan ja Ukrainan tukemiselle pitäisi löytyä lisää varoja. Haasteita siis riittää.
EU aiheena myös hallitusneuvotteluissa
Hallitusneuvotteluissa on vaikeiden keskustelujen keskellä tärkeä pitää katse suuressa kuvassa. Suomen etu on edelleen olla osa kilpailukykyistä ja mahdollisimman yhtenäistä Eurooppaa. Jäsenyydet unionissa ja puolustusliitto Natossa ovat erittäin tärkeitä Suomen itsenäisyyden, rauhan ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Sodan jatkuessa Ukrainassa tarvitsemme turvallisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ympäristön, jotta Suomi pysyy uskottavana ja vakaana investointi- ja toimintaympäristönä. Koska suurin osa Suomen viennistä kohdistuu EU:n sisämarkkinoille, niiden toimivuuden turvaaminen ja oikeudenmukainen säätely on pakansaajille ensisijaisen tärkeää.
Kun tulevalla hallituksella on vääjäämättä vaikeita neuvotteluita edessään Brysselissä, tärkeää on, että Suomen edun lisäksi katse pysyy myös koko Euroopan edussa. Suomi tarvitsee vahvaa Eurooppaa, joka voi toimia maailmassa arvojohtajana. Heikossa Euroopassa – tai yksin – Suomi on huomattavasti ikävämmässä tilanteessa.
Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.
Jari Hakanen | 28.4.2023