Yleissivistys kuuluu kaikille

Kirjoittaja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili

Koulutuspolitiikan liitokset nitisevät, kun viikko toisensa perään julkisuudessa käydään vilkasta keskustelua koulutuksen tilasta ja kehityssuunnista. Viime viikolla valtiovarainministeriö esitti, että ammatillisten perustutkintojen kestoa voisi lyhentää kaksivuotiseksi jättämällä kokonaisuudesta pois yleissivistävät opinnot. Esityksen taustalla on tietenkin tarve löytää säästökohteita ja keinoja työllisyyden parantamiseksi. Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan yleissivistävät opinnot ovat lisänneet koulutuksen keskeyttämistä.

Esitys tutkintojen lyhentämisestä on kehno ja osoittaa puutteellista ammatillisen koulutuksen tuntemusta. Ammatilliset tutkinnot eivät ole aikaan sidottuja ja osaamisperusteisuus mahdollistaa hyvinkin yksilölliset suoritusajat. Ammatillisten perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä, joista 35 muodostuu yleissivistävää osaamista vahvistavista yhteisistä tutkinnon osista. Kaikki ammatilliset tutkinnot antavat Suomessa yleisen jatko-opintokelpoisuuden, ja yhteisillä tutkinnon osilla on erityinen merkitys jatko-opinnoissa tarvittavien valmiuksien vahvistamisessa. Yhdessä ammatillisten opintojen kanssa yhteiset tutkinnon osat muodostavat työelämässä tarvittavan ammattiosaamisen kovan ytimen.

Esitys tutkintojen lyhentämisestä on kehno ja osoittaa puutteellista ammatillisen koulutuksen tuntemusta.

Yleissivistyksen tarpeellisuuden kyseenalaistaminen sopii ylipäätään huonosti koulutuspolitiikan kehittämisen ohjenuoraksi. Perusopetuksen oppimistulosten heikkeneminen on herättänyt laajaa huolta, ja ilmiö on nostettu vahvasti esiin myös opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemassa Sivistyskatsauksessa. Oppimistuloksia koskevissa arvioinneissa mitataan perustaitoja kuten lukutaitoa ja matemaattisia taitoja, jotka muodostavat pohjan yleissivistykselle. Osaamisen vahvistaminen ja koulutustason nostaminen olivat myös keskeisiä oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyviä tavoitteita. Valtiovarainministeriön esitys tutkintojen lyhentämisestä vetäisi toteutuessaan maton koulutuspolitiikan keskeisten tavoitteiden toteutumisen alta.

Ammatillisessa koulutuksessa voidaan jo nyt tunnistaa ja tunnustaa aiemmin hankittua osaamista. Erityisesti niillä aikuisopiskelijoilla, joilla on taustalla jo jokin toisen asteen tutkinto, tämän olisi oltava ensisijainen tapa arvioida yleissivistävää osaamista.

Osaamis- ja koulutustason tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että hallitukset yli vaalikausien sitoutuvat investoimaan koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Osaamisen heikentäminen ei ole hopealuoti, jolla parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta kestävästi ja vahvistetaan innovaatiokyvykkyyttä. Tarvitaan toimia, joilla varmistetaan, että kaikki suorittavat vähintään toisen asteen tutkinnon ja joilla parannetaan yksilöiden mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan myös työuran aikana.

On lopulta arvovalinta, mitä tavoitteita koulutuspolitiikassa halutaan edistää. Tulevien hallituspäättäjien on hyvä pitää mielessä, että suurin hyötyjä koulutuksesta on yksilö itse.

Riina Nousiainen
Kirjoittaja on STTK:n koulutuksen ja osaamisen asiantuntija

Ajankohtaista

20.5.2024

Hallituksen “tehokkaat” kitkemiskeinot lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjintää 

Lue
17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue