Työelämän muutoksista puhuttaessa huomio on usein kielteisissä muutoksissa, kuten kiireen lisääntymisessä ja muutosten aikaansaamassa epävarmuudessa. Vaihtoehtoisesti puhutaan työelämämuutoksista, kuten työn digitalisaatiosta, jossa on sekä hyvää – tekemisen helpottuminen ja joustavuus – että kuormittavaa – toimimattomat tietojärjestelmät ja ihmisten jämähtäminen työskentelemään kotiin pysyvästi.
Yksinomaan myönteinen muutos on se, että ammatissa kuin ammatissa työn luonne on muuttunut sellaiseksi, että sitä voidaan tehdä ja sen tavoitteita saavuttaa osin personoidusti eri keinoin ja samalla voida entistä paremmin ja motivoituneemmin omassa työssä. Tätä oman tai työyhteisössä yhteisen työn muokkaamista oma-aloitteisesti entistä fiksummaksi ja mielekkäämmäksi itselle, niin että se paremmin vastaa omia vahvuuksia, ammatillisia kaipuita ja arvostuksia, kutsutaan työn tuunaamiseksi. Kun aiemmassa työelämässä suunta oli johdosta työntekijöihin, nyt työntekijät kehittävät työtään itse. Kaikki voivat oppia ja voida entistä paremmin.
Työn tuunaaminen lähtee työntekijästä – tai työporukasta – itsestä ja ajatuksesta, mikä työssä lisää hyvinvointia ja miten sen osuutta voi kasvattaa työpäivässä. Joskus se voi olla kaipausta uuden oppimiseen sekä taitojen kartuttamiseen ja monipuolisempaan hyödyntämiseen, jotka tutkimustemmekin mukaan ovat työn imun parhaita lähteitä. Toisinaan se voi olla toimintaa työn sosiaalisten elementtien vahvistamiseksi: avun pyytämistä työkavereilta, palautteen hakemista esihenkilöltä, ystävällisyyttä työssä asiakkaita ja työtovereita kohtaan tai vaikkapa pyrkimystä uuden yhteistyön käynnistämiseen. Myös oman työn tarkoituksen mieleen palauttaminen voi tutkitusti vahvistaa työn mielekkyyttä ja siten hyvinvointia kaikkien muutosten ja epävarmuuksien keskellä.
Tuunaaminen lisää työn imua
Miten se, että myös työntekijät itse ovat aloitteellisia ja hakevat parhaita tapoja saavuttaa työn sovitut tavoitteet, toimii käytännössä? Tuleeko kaikista itsekkäitä mukavimpien työtehtävien toteuttajia? Ei näytä lainkaan siltä. Tutkimustemme mukaan työn tuunaaminen lisää työn imua – tarmokkuutta, omistautumista ja nautintoa työhön uppoutumisesta – ja vähentää rutinoitumisen aiheuttamaa työssä tylsistymistä. Se lisää kokemusta siitä, että on mahdollista vaikuttaa omaan työhönsä ja työoloihinsa eikä vain reagoida ulkoa tuleviin pakkoihin.
Tutkimustemme mukaan työn tuunaaminen lisää työn imua ja vähentää rutinoitumisen aiheuttamaa työssä tylsistymistä.
Yhden tutkimuksemme mukaan työn tuunaaminen oman työn haastavuutta lisäämällä on jopa yhteydessä vähäisempään työuupumusoireiluun. Kuormittuneisuutta työssä voi siis jopa vähentää jonkin tekemisen lisääminen, kunhan se lähtee tekijästä itsestä. Kun voi riittävästi tehdä mielekästä työtä, kestää paremmin myös sitä, mikä työssä tuntuu raskaalta. Hienoa työn tuunaamisessa on lopulta myös se, että se on yhteydessä entistä parempiin ja laadukkaampiin työsuorituksiin.
Työn tuunaamisen lähtökohta on se, että se tuottaa tekijälleen hyvinvointia ja mielekkyyttä. Työn tuunaamisen seuraukset voivat kuitenkin koitua muidenkin iloksi ja hyödyksi: uutta työtapaa kokeileva työtoveri antaa samalla vinkin muille, yhteistyötä ja ystävällistä työilmapiiriä aloitteellisesti rakentava parantaa sekä omaa että muiden hyvinvointia ja sosiaalisesti rohkea nostaessaan esille työpaikan epäkohtia voi lisätä koko työyhteisön hyvinvointia.
Työn tuunaamisen lähtökohta on se, että se tuottaa tekijälleen hyvinvointia ja mielekkyyttä.
Korona-ajan tutkimuksissamme erityisesti nuorten aikuisten mielenterveys on joutunut lujille yhteisöllisyyden vähetessä. Heidän hyvinvointiaan on ylläpitänyt se, että muita ikäryhmiä enemmän he ovat tuunanneet omaa työtään. On tärkeää, ettei nuoren tai kenenkään muunkaan aloitteellisuutta tehdä työtä entistä fiksummin latisteta, vaan siihen kannustetaan: järkeä ja tahtoa saa käyttää!
Työterveyslaitoksella olemme kehittäneet ”Työn imua työtä tuunaamalla” -verkkovalmennuksen työyhteisöille ja yksittäisille työntekijöille. Tutkitusti se lisää sekä aloitteellista työn tuunaamista että työn imua, parasta mahdollista hyvinvointia työssä. Kiireisessä ja muutosalttiissa työelämässä on siis käytännössäkin mahdollista lisätä ihmisten omaa toimijuutta ja hyvinvointia ja siten vahvistaa mielenterveyttä.
Jari Hakanen
Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori
Teksti on julkaistu STTK:n Ratkaisuja: Mielenterveys -julkaisussa. Julkaisu kokoaa yhteen työelämän mielenterveyskysymysten asiantuntijoiden näkemyksiä ratkaisuiksi käynnissä olevaan mielenterveyskriisiin.