Mielenterveyden haasteisiin puututtava jo opiskeluaikana

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä mielenterveyskriisi, josta etenkin nuoret ja opiskelijat kärsivät. Hälyttävää on, että noin kolmasosa kaikista opiskelijoista on psyykkisesti kuormittunut, eli kärsii ahdistus- ja/tai masennusoireista. Psyykkinen oireilu on yleisempää korkeakouluopiskelijoilla kuin koko väestössä. 

Oireisiin on monia syitä, esimerkiksi riittämätön toimeentulo ja sen aiheuttama stressi, opiskeluryhmään kuulumattomuus, joka on yleisintä 25 vuotta täyttäneillä tai sitä vanhemmilla opiskelijoilla, sekä liian tiukka opintojen suorittamisen aikataulu ja kovat suorituspaineet. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole tällä hetkellä kaikki kunnossa. 

Mielenterveyden ongelmat valuvat nyt todella pahasti korkeakouluihin, eikä niillä ole tarpeellisia resursseja puuttua ongelmiin. Koulujen rahoituksesta ja resursseista on leikattu koko 2010-luku, ja leikkaukset näkyvät vahvasti myös ohjaus- ja tukipalveluissa. Koronapandemia oli viimeinen niitti mielenterveyskriisiin. Sen seurauksena yhä useampi ajautui ongelmiin ja myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) mielenterveyspalvelut ruuhkautuivat. Apua saattaa pahimmassa tapauksessa joutua odottamaan useita kuukausia.  

Ongelmiin tartuttava oppilaitoksissa 

Ongelmiin voidaan puuttua ja niitä voidaan alkaa ratkoa. Paras paikka tarttua mielenterveyden haasteisiin ajoissa on oppilaitoksissa. Monella korkeakouluopiskelijalla haasteet ovat alkaneet näkyä jo esimerkiksi toisella asteella tai peruskoulussa. Kaikilla koulutusasteilla ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen tulee panostaa nykyistä vahvemmin. 

Korkeakoulujen resursseja on parannettava, jotta laadukasta ohjausta ja tukea voidaan antaa. Erilaisten opinto-ohjaajien, kuraattoreiden ja opintopsykologien avulla orastaviin ongelmiin pystytään puuttumaan. Panostetaan opettajien pedagogisiin taitoihin ja annetaan heille työkaluja huomioida paremmin erilaiset opiskelijat. Opiskelijan saadessa tarvitsemaansa tukea ja apua opiskelu helpottuu ja stressi sekä riittämättömyyden tunne vähenevät. 

Tarvitaan myös enemmän joustoja opintojen suoritusaikoihin. Tähän peilaten opintotukikuukausien määrää on nostettava. Opintorahaan tarvitaan myös tasokorotus. Parantamalla perustoimeentuloa stressi toimeentulosta vähenee, töitä ei tarvitse tehdä opintojen ohessa niin paljoa ja vapaa-aikaa sekä aikaa palautumiselle on enemmän. 

Korkeakouluista ja opiskeluympäristöistä on tehtävä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallisia. Sitoudutaan noudattamaan yhdenvertaisuussuunnitelmia ja turvallisemman tilan periaatteita. Ennaltaehkäistään ja puututaan häirintään. 

Opiskelijan kiinnittyessä yhteisöön hän saa tarvitsemaansa vertaistukea elämäänsä ja opintoihin. 

Panostetaan korkeakouluissa yhteisöllisyyteen ja vahvistetaan opiskelijajärjestöjen asemaa yhteisöllisyyden luojana. Opiskelijakunnat huolehtivat tällä hetkellä esimerkiksi tutoroinnin järjestämisestä aloittaville opiskelijoille. Opiskelijan kiinnittyessä yhteisöön hän saa tarvitsemaansa vertaistukea elämäänsä ja opintoihin. 

Vahvistetaan YTHS:n resursseja, jotta jonoja mielenterveyspuolella saadaan helpotettua. YTHS:n tehtäviin kuuluu myös opiskelijoiden terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ. Tällä hetkellä usealla alueella ei ole tähän resursseja. Selkeät palvelupolut esimerkiksi YTHS:n ja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon välille on luotava. 

Suomessa on tavoite saada puolet nuoresta ikäluokasta korkeasti koulutettua vuoteen 2035 mennessä. Sen jälkeen lähdetään tavoittelemaan 70 prosentin korkeakoulutusastetta. Tavoite on todella kunnianhimoinen ja myös hyvä. Se vaatii kuitenkin todella paljon rahaa ja resursseja. 

Tavoitteen saavuttamiseksi korkeakouluihin otetaan yhä moninaisempi joukko ihmisiä, joiden lähtötaso ja opiskeluvalmiudet vaihtelevat enemmän kuin ennen. Tarve nimenomaan ohjaukselle ja tuelle kasvaa merkittävästi. Panostuksia tarvitaan, jotta jokaisella korkeakouluopiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opinnot kunnialla loppuun rikkomatta omaa hyvinvointiaan. 

Ei ole oikein, että korkeakouluista valmistuu osatyökykyisiä tai työkykynsä menettäneitä ihmisiä. Suomi saadaan nousuun panostamalla koulutukseen ja opiskelijoihin. 

Joonas Soukkio 
Kirjoittaja on Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry puheenjohtaja 

Teksti on julkaistu STTK:n Ratkaisuja: Mielenterveys -julkaisussa. Julkaisu kokoaa yhteen työelämän mielenterveyskysymysten asiantuntijoiden näkemyksiä ratkaisuiksi käynnissä olevaan mielenterveyskriisiin.

Ajankohtaista

29.9.2023

Ammattiliitto Jyty: Metsäkeskuksen rahoituksesta ja henkilöstöstä ei saa leikata

Lue
29.9.2023

Anoppi ja sinä

Lue
29.9.2023

SuPer nostaa järjestöllistä valmiuttaan

Lue
29.9.2023

Ammattiliitto Pro järjestää poliittisen mielenilmauksen 3. lokakuuta

Lue
27.9.2023

Haemme joukkoomme juristia

Lue
27.9.2023

Työmarkkinajohtajat tapasivat Orpon

Lue
27.9.2023

Hallituksen työelätoimet voivat lisätä syrjintää

Lue
25.9.2023

Kestävän kehityksen tavoitteet liukumassa tavoittamattomiin

Lue