STTK: Mielen hyvinvoinnin edistäminen edellyttää investointeja

STTK on julkaissut tänään Ratkaisuja-julkaisun, jossa kymmenen eri asiantuntijaorganisaatiota tarjoaa omat ideansa käsillä olevaan mielenterveyskriisiin. 

Mielenterveyssyistä menetettyjä työpäiviä kertyy Suomessa noin 17–18 miljoonaa. Työuupumuksen ja työperusteisten mielenterveyden haasteiden taustalla ovat usein työn tekemiseen ja työpaikan ilmapiiriin liittyvät ongelmat. 
─ Mielenterveysoireilu alkaa yhä useammalla jo varhaisessa vaiheessa opiskelujen yhteydessä. Kun valmiiksi uupuneet nuoret saapuvat työelämään, he uupuvat entisestään. Mielenterveyskriisin taloudelliset vaikutukset ovat valtaisat, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. 

Mielenterveyskriisiin on onneksi havahduttu laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla, ja esimerkiksi työelämässä ongelma tunnistetaan selkeästi. Työkaluja ongelman ratkaisemiseksi on silti toistaiseksi käytössä varsin vähän. STTK keräsi kymmenen työelämän mielenterveyskysymysten asiantuntijan näkemyksiä ratkaisuiksi käynnissä olevaan kriisiin. 

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että tilanne vaatii investointeja mielenterveyspalveluihin, mutta toimia tarvitaan myös työpaikkojen arjessa ja työterveyshuollon kanssa tehtävässä yhteistyössä. 
─ Mielenterveyden haasteet ja niiden taustatekijät ovat moninaisia, ja niitä on lähestyttävä monesta näkökulmasta. STTK tunnetaan yhteiskunnallisena keskustelijana siitä, että tuomme esiin useita näkökulmia ja näin on tämänkin aiheen parissa, Palola sanoo. 

Työturvallisuuslakia täsmennettävä psykososiaalisen kuormituksen osalta 

Työpaikoilla syntyvään kuormitukseen on haettava ratkaisuja työpaikkojen arjessa. Työn henkinen kuormittavuus lisääntyy ja psykososiaalisesta kuormituksesta on tullut keskeinen työturvallisuusriski. Pitkittyessään kuormitus johtaa mielenterveysongelmiin. 

Työturvallisuuslaki ei vastaa kasvaviin ongelmiin, sillä laissa ei määritellä psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Työnantajien on vaikea hahmottaa laissa asetettuja velvoitteita, ja siksi lakia noudatetaan puutteellisesti. Lain tavoitteet toteutuvat vajavaisesti. 
─ STTK:n tavoitteena on täsmentää työturvallisuuslakia niin, että se huomioi nykyistä paremmin työn psykososiaalisen kuormituksen ja sen hallinnan, Antti Palola esittää. 

Lisätietoja teemasta STTK:ssa: 
Ida Nummelin, sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija, puhelin 050 547 1927. 

Ajankohtaista

4.12.2024

Meto ja YT: Metsäalalla työskenteleviin kohdistetut paineet ja kritiikki ovat liikaa

Lue
4.12.2024

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Kasvu edellyttää osaamisen vahvistamista

Lue
4.12.2024

KthLiitto: Kela vähentää henkilöstöä ja toimitiloja vuonna 2025

Lue
4.12.2024

Ruotsin mallilla palkkakuoppaan – hallituksen lakiesitys uhkaa naisvaltaisten alojen palkkakehitystä

Lue
3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue
3.12.2024

Tekoälyasetuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle 

Lue