STTK: Mielen hyvinvoinnin edistäminen edellyttää investointeja

STTK on julkaissut tänään Ratkaisuja-julkaisun, jossa kymmenen eri asiantuntijaorganisaatiota tarjoaa omat ideansa käsillä olevaan mielenterveyskriisiin. 

Mielenterveyssyistä menetettyjä työpäiviä kertyy Suomessa noin 17–18 miljoonaa. Työuupumuksen ja työperusteisten mielenterveyden haasteiden taustalla ovat usein työn tekemiseen ja työpaikan ilmapiiriin liittyvät ongelmat. 
─ Mielenterveysoireilu alkaa yhä useammalla jo varhaisessa vaiheessa opiskelujen yhteydessä. Kun valmiiksi uupuneet nuoret saapuvat työelämään, he uupuvat entisestään. Mielenterveyskriisin taloudelliset vaikutukset ovat valtaisat, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. 

Mielenterveyskriisiin on onneksi havahduttu laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla, ja esimerkiksi työelämässä ongelma tunnistetaan selkeästi. Työkaluja ongelman ratkaisemiseksi on silti toistaiseksi käytössä varsin vähän. STTK keräsi kymmenen työelämän mielenterveyskysymysten asiantuntijan näkemyksiä ratkaisuiksi käynnissä olevaan kriisiin. 

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että tilanne vaatii investointeja mielenterveyspalveluihin, mutta toimia tarvitaan myös työpaikkojen arjessa ja työterveyshuollon kanssa tehtävässä yhteistyössä. 
─ Mielenterveyden haasteet ja niiden taustatekijät ovat moninaisia, ja niitä on lähestyttävä monesta näkökulmasta. STTK tunnetaan yhteiskunnallisena keskustelijana siitä, että tuomme esiin useita näkökulmia ja näin on tämänkin aiheen parissa, Palola sanoo. 

Työturvallisuuslakia täsmennettävä psykososiaalisen kuormituksen osalta 

Työpaikoilla syntyvään kuormitukseen on haettava ratkaisuja työpaikkojen arjessa. Työn henkinen kuormittavuus lisääntyy ja psykososiaalisesta kuormituksesta on tullut keskeinen työturvallisuusriski. Pitkittyessään kuormitus johtaa mielenterveysongelmiin. 

Työturvallisuuslaki ei vastaa kasvaviin ongelmiin, sillä laissa ei määritellä psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Työnantajien on vaikea hahmottaa laissa asetettuja velvoitteita, ja siksi lakia noudatetaan puutteellisesti. Lain tavoitteet toteutuvat vajavaisesti. 
─ STTK:n tavoitteena on täsmentää työturvallisuuslakia niin, että se huomioi nykyistä paremmin työn psykososiaalisen kuormituksen ja sen hallinnan, Antti Palola esittää. 

Lisätietoja teemasta STTK:ssa: 
Ida Nummelin, sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija, puhelin 050 547 1927. 

Ajankohtaista

23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue
17.4.2024

SuPerin Paavola kehysriihestä: Hallitus heikentää ratkaisuillaan sote-alalle työllistymistä

Lue