STTK: Mielen hyvinvoinnin edistäminen edellyttää investointeja

STTK on julkaissut tänään Ratkaisuja-julkaisun, jossa kymmenen eri asiantuntijaorganisaatiota tarjoaa omat ideansa käsillä olevaan mielenterveyskriisiin. 

Mielenterveyssyistä menetettyjä työpäiviä kertyy Suomessa noin 17–18 miljoonaa. Työuupumuksen ja työperusteisten mielenterveyden haasteiden taustalla ovat usein työn tekemiseen ja työpaikan ilmapiiriin liittyvät ongelmat. 
─ Mielenterveysoireilu alkaa yhä useammalla jo varhaisessa vaiheessa opiskelujen yhteydessä. Kun valmiiksi uupuneet nuoret saapuvat työelämään, he uupuvat entisestään. Mielenterveyskriisin taloudelliset vaikutukset ovat valtaisat, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. 

Mielenterveyskriisiin on onneksi havahduttu laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla, ja esimerkiksi työelämässä ongelma tunnistetaan selkeästi. Työkaluja ongelman ratkaisemiseksi on silti toistaiseksi käytössä varsin vähän. STTK keräsi kymmenen työelämän mielenterveyskysymysten asiantuntijan näkemyksiä ratkaisuiksi käynnissä olevaan kriisiin. 

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että tilanne vaatii investointeja mielenterveyspalveluihin, mutta toimia tarvitaan myös työpaikkojen arjessa ja työterveyshuollon kanssa tehtävässä yhteistyössä. 
─ Mielenterveyden haasteet ja niiden taustatekijät ovat moninaisia, ja niitä on lähestyttävä monesta näkökulmasta. STTK tunnetaan yhteiskunnallisena keskustelijana siitä, että tuomme esiin useita näkökulmia ja näin on tämänkin aiheen parissa, Palola sanoo. 

Työturvallisuuslakia täsmennettävä psykososiaalisen kuormituksen osalta 

Työpaikoilla syntyvään kuormitukseen on haettava ratkaisuja työpaikkojen arjessa. Työn henkinen kuormittavuus lisääntyy ja psykososiaalisesta kuormituksesta on tullut keskeinen työturvallisuusriski. Pitkittyessään kuormitus johtaa mielenterveysongelmiin. 

Työturvallisuuslaki ei vastaa kasvaviin ongelmiin, sillä laissa ei määritellä psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Työnantajien on vaikea hahmottaa laissa asetettuja velvoitteita, ja siksi lakia noudatetaan puutteellisesti. Lain tavoitteet toteutuvat vajavaisesti. 
─ STTK:n tavoitteena on täsmentää työturvallisuuslakia niin, että se huomioi nykyistä paremmin työn psykososiaalisen kuormituksen ja sen hallinnan, Antti Palola esittää. 

Lisätietoja teemasta STTK:ssa: 
Ida Nummelin, sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija, puhelin 050 547 1927. 

Ajankohtaista

22.5.2024

Jytyn liittovaltuusto: Suomen on edistettävä pikaisesti palkka-avoimuusdirektiivin saattamista lainsäädäntöön – ”Palkkatasa-arvossa ei pidä tyytyä minimiin”

Lue
22.5.2024

Raskaus- ja perhevapaa ei oikeuta työnantajaa palkkasyrjintään 

Lue
21.5.2024

Tehyyn tulee paljon yhteydenottoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä

Lue
21.5.2024

Yksinkertaistamisen sijaan EU:n uudet finanssipolitiikan säännöt monimutkaistuvat 

Lue
20.5.2024

SAK, STTK, SEL ja Pro: Leipomotyölain kumoaminen lisää alan terveysriskejä ja alentaa ansioita

Lue
20.5.2024

Hallituksen “tehokkaat” kitkemiskeinot lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjintää 

Lue
17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue