Hyvinvointi-investoinneilla mielenterveysvelka kuriin

Kirjoittaja:

Anni Marttinen

Pääekonomisti, SOSTE ry

Hyvinvointi-investoinnit ovat pitkäjänteisiä panostuksia niille yhteiskunnan alueille, jotka mahdollistavat parhaiten hyvinvoinnin kasvattamisen pitkällä aikavälillä. Niiden avulla on tarkoitus vahvistaa niin inhimillisiä, sosiaalisia kuin ekologisiakin voimavaroja, jotka auttavat ennaltaehkäisemään erilaisten kriisien pitkittymisen. Vaikka hyvinvointi on tavoite jo itsessään, hyvinvointi-investoinnit lisäävät taloudellista kestävyyttä ja hyvinvointivaltion edellytyksiä keskipitkällä aikavälillä.

Hyvinvointi-investoinneilla ennaltaehkäistään kustannuksia, jotka rapauttavat julkista taloutta. OECD on arvioinut, että Suomen terveydenhuollon epätasa-arvoisuus ja pitkät hoitojonot ovat yksi työttömyyteen ja sen pitkittymiseen vaikuttava tekijä. Oikeudenmukainen terveydenhuolto on ihmisoikeus, mutta myös avain toimiviin työmarkkinoihin. Ennaltaehkäisevän toiminnan säästöjä on joskus vaikea todentaa muun muassa siksi, että säästöt syntyvät pitkän ajan kuluessa, kun kustannuksissa on pystytty myös laskemaan säästöpotentiaali. 

Mielenterveysongelmat ovat Euroopan keskeisin kansanterveysongelma 

OECD:n mukaan mielenterveysongelmat ovat Euroopan keskeisin kansanterveysongelma – EU-maista kärkipaikkaa pitää Suomi. 

Kansanterveys on fyysisissä sairauksissa kehittynyt hyvään suuntaan, mutta mielenterveyden kohdalla suunta on ollut lähes päinvastainen. Yksi isoimmista muutoksen kohteista on työ. Jos ennen kuormitus oli raskasta ennen kaikkea fyysisesti, nykyisin se on hyvin monelle sitä henkisesti. Joudumme vastaanottamaan ja käsittelemään valtavat määrät tietoa, oppimaan uutta ja pärjäämään sosiaalisesti sekä sietämään muutosta ja epävarmuutta. 

Jos ennen kuormitus oli raskasta ennen kaikkea fyysisesti, nykyisin se on hyvin monelle sitä henkisesti.

Suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä mielenterveysperusteisia on 53 prosenttia. 18 prosentilla suomalaisista arvioidaan olevan jokin mielenterveysongelma. Nuorten naisten itsemurhien määrä on kasvanut huomattavasti etenkin vuosien 2020—2021 välillä. Joka viides (joka viides/viidennes nuorista) on jossain määrin itsetuhoinen. 

OECD arvioi mielenterveyden ongelmien kustannusten olevan Suomessa 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä tarkoittaa, että mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vuosittain 11 miljardia euroa. 

Mielenterveyden häiriöiden hoidon kustannukset eriarvoistavat suomalaisia. Köyhyyden ja heikentyneen mielenterveyden yhteys on Suomessa ilmeinen. Eri tuloryhmien välinen ero masennuksen esiintyvyydessä on Suomessa Euroopan maista korkein. Mielenterveyttä on tutkitusti mahdollista vahvistaa, sekä mielenterveyden ongelmia ehkäistä ja hoitaa. Häiriöiden ehkäisy ja hyvä hoito on tärkeää sekä kansanterveyden että kansantalouden näkökulmasta. 

Jos koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat henkilöt saisivat terapiatakuun myötä varhaista hoitoa perusterveydenhuollossa, arviolta 7 500 henkilöä kuntoutuisi vuosittain etuuksien piiristä työelämään. Tämä tuottaisi noin 166 miljoonan vuosittaisen kustannussäästön – etuuksien käyttö vähenisi ja ansioverotulot kasvaisivat. Kokonaisuutena uudistus vähentäisi yhteiskunnallisia kustannuksia ja lisäisi hyvinvointia. 

Terapiatakuuta on arvosteltu siitä, että sen toteuttaminen on kallista. Kansalaisaloitetta tehtäessä arvioitiin, että terapiatakuun toteuttaminen maksaisi vuositasolla noin 35 miljoonaa euroa, joista noin 30 miljoonaa menisi uuden henkilöstön rekrytointiin ja loput täydennyskoulutukseen.  

Yhtenä sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua ja tuottaa noin kymmenen vuoden aikajaksolla kolmen miljardin euron säästöt. Pelkästään mielenterveyteen panostamisella olisi merkittävä vaikutus terveydenhuollon menojen pienentämisessä. 

Pelkästään mielenterveyteen panostamisella olisi merkittävä vaikutus terveydenhuollon menojen pienentämisessä.

Työelämän hyvinvoinnin edistämiseksi on tehtävä enemmän töitä. Työuupumuksen taustalla voivat olla liian suuren työtaakan lisäksi erilaiset ristiriidat työyhteisössä, epäselvät tavoitteet tai työtehtävät sekä kuormituksen vastavoimien, kuten palautteen ja arvostuksen puute. Työntekijöiden palautumiseen, vapaa-aikaan ja lepoon on panostettava enemmän. Nelipäiväisen työviikon kokeilu olisi tähän oiva keino. 

Milloin alamme keskittyä Suomen mielenterveyspandemian hoitamiseen? Milloin ihmisten hyvinvoinnin rappeutuminen on liian kallista? Milloin mielenterveysvelka huolettaa yhtä paljon kuin julkisen talouden velka? 

Anni Marttinen 
Kirjoittaja on SOSTE ry:n pääekonomisti (nettisivuilla: SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry) 

Teksti on julkaistu STTK:n Ratkaisuja: Mielenterveys -julkaisussa. Julkaisu kokoaa yhteen työelämän mielenterveyskysymysten asiantuntijoiden näkemyksiä ratkaisuiksi käynnissä olevaan mielenterveyskriisiin.

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue