STTK kansainvälisenä naistenpäivänä: Maahanmuuttajataustaiset naiset saatava vahvemmin suomalaiseen työelämään

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili
Tasa-arvo

Suomessa asuvista maahanmuuttajataustaisista 25−54-vuotiaista naisista jopa 43 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, mutta vain noin puolet on mukana työelämässä. Näiden naisten koulutustaso on parempi kuin suomalais- ja ulkomaalaistaustaisilla miehillä. Työllisyysaste on alhainen myös verrattuna maahan muuttaneisiin naisiin muissa Pohjoismaissa, eikä selity esimerkiksi kielitaidon puutteilla.
− On syytä kysyä, miksi Suomessa sysäämme nämä naiset marginaaliin, vaikka työmarkkinoilla kärsitään merkittävästä työvoimapulasta. Hukkaamme valtavan osaajapotentiaalin, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola hämmästelee.

Tilastojen valossa työelämän rakenteellinen syrjintä on syvää.
− Ulkomaalaistaustaiset työntekijät kohtaavat syrjintää rekrytoinnissa ja työssä lähes kaksi kertaa useammin kuin koko väestö. Tiedämme myös, että naiseus lisää ylipäätään syrjinnän riskiä työelämässä. Paljon pitää muuttua, jos haluamme kitkeä rakenteellisen syrjinnän työmarkkinoilta.

STTK järjestää kansainvälisenä naistenpäivänä Helsingissä keskustelutilaisuuden maahanmuuttajanaisten tilanteesta työelämässä.

Yhdenvertaisuussuunnitelma pakolliseksi pienille työpaikoille

Vuonna 2019 toteutetun Eurobarometri-tutkimuksen suomalaisvastaajista 56 prosenttia koki etnisen alkuperän olevan haitaksi työllistymiselle ja ihonvärin asettavan hakijan heikompaan asemaan. Kaikkien EU-maiden väestöstä 32 prosenttia piti etnistä alkuperää työmarkkina-asemaa heikentävänä tekijänä.
− Tulos kuvaa työmarkkinoilla rehottavaa rasismia, jonka kitkemiseen meidän on aktiivisesti etsittävä keinoja lainsäädännöllä ja työelämän käytännöillä.

Laki velvoittaa kaikki vähintään 30 henkilöä työllistävät työpaikat tekemään yhdenvertaisuussuunnitelman.
− Suunnitelma on tulevaisuudessa tehtävä pakolliseksi myös pienemmille työpaikoille, STTK vaatii.
− Lakiin pitää myös kirjata velvollisuus päivittää yhdenvertaisuussuunnitelma säännöllisesti. Nykylainsäädännön viesti on, että suunnitelman voi kertapohdinnan jälkeen unohtaa mappi-Ö:hön.

Myös kokeilut anonyymistä rekrytoinnista ovat olleet lupaavia. Erityisesti anonyymistä työnhausta hyötyvät yli 55-vuotiaat työnhakijat sekä he, joilla on vieraskielinen nimi.  

Nollatoleranssi vihapuheelle ja rasismille

Käynnissä oleva Ukrainan kriisi on voimistanut vihapuhetta ja syrjintää erityisesti venäläistaustaisia, mutta myös muualta Itä-Euroopasta kotoisin olevia kohtaan Suomessa.
– Kaikelle rasistiselle häirinnälle ja syrjinnälle on oltava työelämässä ja yhteiskunnassa laajemminkin nollatoleranssi. Kaikkien velvollisuus on puuttua rasismiin ja puolustaa yhdenvertaisuutta sekä ihmisoikeuksia Suomessa, Palola painottaa.

Ajankohtaista

5.10.2022

Julia Kurki Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhteiden asiantuntijaksi

Lue
4.10.2022

Sähkötuet eivät opiskelijaa tue 

Lue
4.10.2022

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen hoitajajärjestöjen sopuun

Lue
4.10.2022

SuPer ja Tehy hyväksyivät sovintoehdotuksen: Sote-sopimukseen oma palkkaohjelma, koronakorvaus ja useita parannuksia työoloihin

Lue
3.10.2022

Uusin podcast jakso käsittelee ruskean kokemuksia työelämässä

Lue
3.10.2022

Tehy ja SuPer: Valtakunnansovittelija on antanut sovintoehdotuksen

Lue
30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue