Italian presidentinvaalien eurooppalainen ulottuvuus

Kirjoittaja:

Jaakko Haikonen

asiantuntija, ilmasto- ja energiapolitiikka

Profiili

Alkuvuonna politiikan huomio Euroopassa on luonnollisesti kohdentunut Venäjän uhitteluun Ukrainaa kohtaan. Tämän varjossa käytiin kuitenkin myös EU:n kannalta mielenkiintoiset Italian presidentinvaalit, joskin kiinnostavin asia EU:n kannalta oli istuvan pääministerin Mario Draghin asema.

Kahdeksan äänestyskierroksen jälkeen vaalitulos vihdoin ratkesi parlamentin ja alueiden edustajien äänestyksessä lauantaina 29.1. Ratkaisu löydettiin, kun 80-vuotias istuva presidentti Sergio Mattarella suostui jatkamaan virkaansa toiselle seitsenvuotiskaudelle. Mattarellan edeltäjä Giorgio Napolitano toimi presidenttinä lähes 90-vuotiaaksi, joten ikäsyrjintää pestissään jatkavan presidentin ei tarvitse pelätä.

Presidentin virka on Italiassa pääosin seremoniallinen, eikä Mattarellaa kansainvälisesti ole painavissa asioissa paljon nähtykään. Mutta mielenkiintoiseksi presidentinvaalit Euroopan kannalta teki kysymys, olisiko nykyisen pääministeri Draghin pitänyt ”nousta” presidentiksi, jos sopivaa ehdokasta ei muuten olisi löydetty.

Mattarellan uudelleenvalintaa onkin kiitelty Euroopan medioissa. Tämä kun antaa Draghille mahdollisuuden keskittyä Italian uudistamiseen. Työlistalla on ainakin uudistaa verotusta, julkisia hankintoja ja kilpailua koskevat lait, jotka ovat osaltaan myös ehtona EU:n tuleville tukipaketeille. Uudistusten lisäksi Mattarellan valinta ja Draghin jatkaminen pääministerinä tuovat samalla vakautta Italian politiikkaan ja toimivat ”palomuurina populismia vastaan”, kuten esimerkiksi Saksassa vaalitulosta kuvailtiin.

Aikaisemmin Euroopan keskuspankissa eurokriisin aikaan lähes maagisen maineen saanut Draghi on nostanut Italian talouden suhteellisen hyvään iskuun. Kiitosta on tullut niin koti- kuin ulkomailtakin sekä talouden että koronakriisin hoidosta. Samalla Italia on noussut EU:n kehittämisen paikalle selvästi voimakkaammin kuin ennen, etenkin hakemalla yhteistyötä Ranskan suuntaan. Ranska-Italia-akselilla onkin tilaisuutensa Brexitin jälkeisessä Euroopassa, kun samalla Saksan ja myös Euroopan johtohahmona pidetty Angela Merkel on siirtynyt hyvin ansaitulle eläkkeelle.

Italian presidenttivaalien jälkeen Italialla on siis edelleen voimakas pääministeri, jolla on myös näkemyksiä Euroopan kehittämiseen. Italian ja Ranskan päämiehet julkistivatkin loppuvuonna esityksen EU:n velkasääntöjen ja talouspolitiikan uudistamisesta, jonka mukaan esimerkiksi investoinnit olisi luettava velkasääntökehikon ulkopuolelle. Esityksen vastaanotto on vaihdellut  jäsenmaissa, mutta aika näyttäisi olevan kypsä uudistukselle. Myös perinteiset tiukan talouspolitiikan maat, kuten uudet hallitukset saanneet Saksa ja Hollanti ovat ainakin epäsuorasti liputtaneet olevansa valmiita ainakin jonkinasteiseen taloussääntöjen uudistamiseen. Suomessakin keskustelu EU:n taloussäännöistä lähti selvästi viime syksynä voimakkaammin eteenpäin.

Seuraavaksi Euroopan kehittämisessä katse kääntyy Ranskaan, jossa pidetään presidentinvaalit keväällä. Emmanuel Macronin voitto mahdollistaisi yhteistyön kehittämisen Draghin johtaman Italian kanssa entisestään, mikä voi joissakin jäsenmaissa aiheuttaa myös vahvoja epäilyksiä.

Jaakko Haikonen
STTK:n viestintäasiantuntija

Ajankohtaista

4.10.2022

Sähkötuet eivät opiskelijaa tue 

Lue
4.10.2022

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen hoitajajärjestöjen sopuun

Lue
4.10.2022

SuPer ja Tehy hyväksyivät sovintoehdotuksen: Sote-sopimukseen oma palkkaohjelma, koronakorvaus ja useita parannuksia työoloihin

Lue
3.10.2022

Uusin podcast jakso käsittelee ruskean kokemuksia työelämässä

Lue
3.10.2022

Tehy ja SuPer: Valtakunnansovittelija on antanut sovintoehdotuksen

Lue
30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue