Työnantajalla on vastuu työntekijöiden ammatissa tarvittavasta kielitaidosta, muistuttaa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer. Liitto selvitti marraskuussa 2021 jäsentensä näkemyksiä maahanmuutosta ja kielitaidosta. – Sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa kielitaitovaatimusta on pidettävä ehdottomana, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.
SuPerin kyselyyn vastasi 4 992 superilaista. Kyselyyn vastanneet työskentelevät sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa. Pääosa vastaajista on työssä vanhustenhoidossa. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia (vieraskielisiä) vastaajia on 320.
Yhä useampi työpaikka on monikulttuurinen
Yli puolella vastaajista on vieraskielisiä työkavereita. Vaikka maahanmuuton syynä ovat perinteisesti olleet perhesyyt, ovat työnantajat aktivoituneet rekrytoimaan ulkomailta työvoimaa.Kyselyn vastaajista 240 kertoi, että heidän työpaikallaan on työnantajan aktiivisesti rekrytoimia työntekijöitä. Näistä vastaajista 80 prosenttia työskentelee yksityisellä työnantajalla.
SuPerin selvitys osoittaa, että työnantaja testaa kielitaitoa erittäin harvoin ennen työn aloittamista. Vain 4 prosenttia vieraskielisistä vastaajista kertoo, että työnantaja on testannut heidän kielitaitonsa ennen työn aloittamista. 69 prosentin kielitaito oli testattu opintojen aikana. Noin 26 prosenttia ilmoitti, että ei ole ollut ollenkaan kielitestissä.
Vieraskielisten kielenoppimista työpaikalla ei ole tuettu työnantajan toimesta, vaan kielen opettaminen on jätetty muiden työntekijöiden vastuulle. Tästä syystä työntekijät kokevat ylimääräistä kuormitusta työssä. Työnteko kiireessä ilman kielellistä tukea ei myöskään kehitä vieraskielisen ammatillista kielitaitoa toivotulla tavalla.
Puheenjohtaja Paavola muistuttaa, että virheiden ennaltaehkäisy tulee halvemmaksi kuin virheiden korjaaminen. – Jos kielitaidon testaamiseen ja kehittämiseen ei löydy sovittuja toimintatapoja, potilas- ja asiakasturvallisuus sekä työturvallisuus vaarantuvat. Työnantajan tulee rohkaista työyhteisöä keskustelemaan hoitotyön kulttuurista ja kieleen liittyvistä asioista. – Koska on kyse julkisista peruspalveluista, on valtion rahoitettava vieraskielisten riittävä kielikoulutus ja testit erityisesti silloin kun työvoimaa aktiivisesti rekrytoidaan ulkomailta. Testaamisen tulee tapahtua ulkopuolisen ja osaavan tahon toimesta, Paavola sanoo.
– SuPerin tavoitteena on turvata kaikkien työntekijöiden hyvinvointi, laadukas ja turvallinen hoito- ja kasvatustyö sekä syrjinnän ehkäisy työpaikoilla, Paavola kertoo. – Riittävä ammatillinen kielitaito on alan pito- ja vetovoimaa edistävä asia. Vetovoimaa edistää myös se, että koulutukseen saadaan valtakunnalliset karsivat pääsy- ja soveltuvuuskokeet kielikokeineen. Alan valinnassa vieraskielisten toiveet ja peruskoulutus on huomioitava nykyistä paremmin.
SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Kyselyn tulokset julkistetaan kokonaisuudessaan 2.2. Kielitaito on yhteinen asia –webinaarissa.
Lisätiedot: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085
Lisätietoja kyselystä: SuPerin asiantuntija Leena Kaasinen, 09 2727 9151