Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi maanantaina lausuntonsa Suomen talouden haasteista ja nykytilasta. Raportti tuli Suomen kannalta otolliseen aikaan. Talous on voimakkaassa nousussa, työllisyys ennätyskorkealla ja julkinen talouskin elpymässä koronan pahimmasta kurimuksesta. Lisäksi teollisuuden tilauskirjat ovat paksut ja TKI-panostuksia on päätetty nostaa.
Pääpiirteittäin raportti onkin Suomen kannalta myönteinen. Koronantorjuntastrategiaa ja pankkijärjestelmän kestävyyttä kehutaan. Näihin kehuihin on helppo yhtyä. Suomi on pärjännyt pandemiassa huomattavasti paremmin kuin monet vertailumaat. Raportissa huomautetaan myös Suomen menokehysjärjestelmän lisäävän talouspolitiikan uskottavuutta, vaikka kehyksistä on pandemian aikana lipsuttu.
Raportin sisältämät kehitysehdotukset ovat pitkälti samanlaisia, mitä kansainväliset arvioijat ovat aiemminkin Suomelle esittäneet. IMF:n mukaan ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen mahdollistavat järjestelyt olisi erityisen tärkeä poistaa. Etuusjärjestelmien kannustavuutta työn tekemiseen tulisi lisätä.
IMF ei erikseen mainitse, että kannustinloukkuja ja aikaista eläköitymistä on torjuttu jo kymmenien vuosien ajan. Esimerkiksi pienipalkkaisten verotusta on merkittävästi kevennetty, mikä on lisännyt kannustinta ottaa vastaan pienipalkkainen työ. Eläkeputki on poistumassa vähitellen. Työurat ovat myös pidentyneet, vaikka ennenaikaisia eläkejärjestelyitä ei ole vielä täysin poistettu. Oikealla suunnalla siis ollaan. IMF:n lausuntoa lukemalla voi saada väärän käsityksen, ettei aikaisia eläköitymisiä tai kannustinloukkuja olisi Suomessa torjuttu mitenkään.
Jostain syystä kansainvälisten järjestöjen (OECD, IMF) raporteissa tarjotaan Suomelle usein kannustimien parantamista. Suomalaisissa arvioissa ja keskustelussa taas työmarkkinoiden heikkoa kohtaantoa pidetään selkeästi työllisyyden suurimpana esteenä.
Vakiintuneesta työmarkkinamallista kohti vakiintumatonta neuvottelutapaa
Ammattiyhdistysliikettä kiinnostaa tietenkin, mitä IMF:n raportissa kerrotaan työmarkkinoista. Raportissa todetaan Suomen siirtyneen aiempaa vähemmän keskittyneeseen työmarkkinamalliin. Tähän IMF suhtautuu ilmeisen positiivisesti. Toisaalta IMF toteaa, että aiemman, vakiintuneen työmarkkinamallin sijaan on siirrytty vakiintumattomaan neuvottelutapaan, ainakin metsäteollisuudessa.
Alla olevasta OECD:n kuvaajasta näkee, että Suomen palkkaneuvottelumalli on vähemmän koordinoitu kuin muissa pohjoismaissa. Neuvotteluiden keskittyneisyydessä taas olemme muiden pohjoismaiden tasolla.
Mielenkiintoisesti IMF ottaa kantaa myös Suomen ilmastopolitiikkaan. Rahasto kehottaa Suomea luomaan kattavamman ja konkreettisemman järjestelmän hiilipäästöjen vähentämiseksi. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta tavoitteen tärkeydestä ei voi olla eri mieltä.
Antti Koskela, ekonomisti, STTK
Antti Palola | 27.1.2022