IMF:n Suomi-raportti, risuja ja ruusuja

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi maanantaina lausuntonsa Suomen talouden haasteista ja nykytilasta. Raportti tuli Suomen kannalta otolliseen aikaan. Talous on voimakkaassa nousussa, työllisyys ennätyskorkealla ja julkinen talouskin elpymässä koronan pahimmasta kurimuksesta. Lisäksi teollisuuden tilauskirjat ovat paksut ja TKI-panostuksia on päätetty nostaa.

Pääpiirteittäin raportti onkin Suomen kannalta myönteinen. Koronantorjuntastrategiaa ja pankkijärjestelmän kestävyyttä kehutaan. Näihin kehuihin on helppo yhtyä. Suomi on pärjännyt pandemiassa huomattavasti paremmin kuin monet vertailumaat. Raportissa huomautetaan myös Suomen menokehysjärjestelmän lisäävän talouspolitiikan uskottavuutta, vaikka kehyksistä on pandemian aikana lipsuttu.

Raportin sisältämät kehitysehdotukset ovat pitkälti samanlaisia, mitä kansainväliset arvioijat ovat aiemminkin Suomelle esittäneet. IMF:n mukaan ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen mahdollistavat järjestelyt olisi erityisen tärkeä poistaa. Etuusjärjestelmien kannustavuutta työn tekemiseen tulisi lisätä.

IMF ei erikseen mainitse, että kannustinloukkuja ja aikaista eläköitymistä on torjuttu jo kymmenien vuosien ajan. Esimerkiksi pienipalkkaisten verotusta on merkittävästi kevennetty, mikä on lisännyt kannustinta ottaa vastaan pienipalkkainen työ. Eläkeputki on poistumassa vähitellen. Työurat ovat myös pidentyneet, vaikka ennenaikaisia eläkejärjestelyitä ei ole vielä täysin poistettu. Oikealla suunnalla siis ollaan. IMF:n lausuntoa lukemalla voi saada väärän käsityksen, ettei aikaisia eläköitymisiä tai kannustinloukkuja olisi Suomessa torjuttu mitenkään.

Jostain syystä kansainvälisten järjestöjen (OECD, IMF) raporteissa tarjotaan Suomelle usein kannustimien parantamista. Suomalaisissa arvioissa ja keskustelussa taas työmarkkinoiden heikkoa kohtaantoa pidetään selkeästi työllisyyden suurimpana esteenä.

Vakiintuneesta työmarkkinamallista kohti vakiintumatonta neuvottelutapaa

Ammattiyhdistysliikettä kiinnostaa tietenkin, mitä IMF:n raportissa kerrotaan työmarkkinoista. Raportissa todetaan Suomen siirtyneen aiempaa vähemmän keskittyneeseen työmarkkinamalliin. Tähän IMF suhtautuu ilmeisen positiivisesti. Toisaalta IMF toteaa, että aiemman, vakiintuneen työmarkkinamallin sijaan on siirrytty vakiintumattomaan neuvottelutapaan, ainakin metsäteollisuudessa.

Alla olevasta OECD:n kuvaajasta näkee, että Suomen palkkaneuvottelumalli on vähemmän koordinoitu kuin muissa pohjoismaissa. Neuvotteluiden keskittyneisyydessä taas olemme muiden pohjoismaiden tasolla.

IMF ja Suomen talous

Mielenkiintoisesti IMF ottaa kantaa myös Suomen ilmastopolitiikkaan. Rahasto kehottaa Suomea luomaan kattavamman ja konkreettisemman järjestelmän hiilipäästöjen vähentämiseksi. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta tavoitteen tärkeydestä ei voi olla eri mieltä.  

IMF:n raportti >>

Antti Koskela, ekonomisti, STTK

Ajankohtaista

20.5.2024

Hallituksen “tehokkaat” kitkemiskeinot lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjintää 

Lue
17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue