STTK: Luottamuksen lisääminen on vaikuttavin ilmastotoimi

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili
autot kuormittavat ilmastoa

Tänään julkaistu Ilmassa ristivetoa -tutkimuksen loppuraportti osoittaa, että Suomesta löytyy laajaa tahtoa ilmastotoimiin. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään niitä ilmastonmuutokseen liittyviä tekijöitä, jotka yhdistävät suuryritysten johtoa, kuntapäättäjiä ja eri kansalaisryhmiä. Tavoitteena oli tunnistaa vastaajaryhmien keskuudesta sellaista yhteistä ymmärrystä, jonka varaan ilmastopäätöksiä voitaisiin rakentaa.

Huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista yhdistää voimakkaasti erilaisia vastaajia, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi.
— Olemme selvästi samassa veneessä, sillä eri ikäryhmien suhtautumisessa ei ollut havaittavissa merkittäviä eroja. Ilmastotoimiin motivoivat tekijät – kuten taloudelliset kannustimet – yhdistivät myös vastaajia, hän kuvaa.

STTK pitää tärkeänä, että Suomi ottaisi edelläkävijän roolin hiilineutraalisuustoimissa, talouden uudistamisessa ja tulevaisuuden uusien työpaikkojen rakentajana. Tavoitteiden toteutus ei saa muodostua viherpesuksi.
— Ilmastonmuutoksen torjunta on vaikuttavaa, kun se ulottuu itsestään selvästi arkeemme. Työpaikat ovat muutoksen avain, mutta vain, jos vuoropuhelu on aitoa ja erilaisia näkemyksiä kunnioittavaa. Työpaikat tarvitsevat tukea uudistumiseen, osaamisen kehittämiseen ja innovointiin, Palola painottaa.

Kaikkien ilmastonmuutoksen torjuntaa ohjaavien politiikkatoimien yhteydessä on luotava selkeä ja ymmärrettävä suunnitelma oikeudenmukaisesta siirtymästä hiilineutraaliin talouteen.
— Samalla on arvioitava toimien vaikutukset työllisyyteen ja hyvinvointiin, luotava näkymä muutosturvasta sekä sitouduttava sosiaalisesti ja alueellisesti reiluihin päätöksiin.

Nyt päättyvä Ilmassa ristivetoa -tutkimushanke tarjoaa arvokasta tietoa päättäjille ja yhteiskunnallisen keskustelun virikkeeksi. STTK pitää laajan hankekonsortion hyvää yhteistyötä merkkinä siitä, että keskustelukulttuuri ja halu ymmärtää erilaisia näkemyksiä ovat edelleen Suomessa voimissaan.
— Hanke antaa paljon eväitä laajan yhteisymmärryksen rakentamiseen. Nyt meidän pitää luoda selkeä ja uskottava kuva siitä, mistä hyvinvointi tulevaisuuden Suomessa koostuu. Luottamusta tulevaan voidaan vahvistaa vain rakentamalla luottamusta ilmastotoimien sosiaaliseen, taloudelliseen ja alueelliseen oikeudenmukaisuuteen, laajaan vuoropuheluun ja erilaisten näkemysten kuulemiseen, Palola korostaa.

Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -tutkimushankkeen loppuraportti pohjautuu kansalaisten, suuryritysten johtajien ja kuntapäättäjien ilmastokäsityksiin ja -tietouteen. Kyselyt toteutettiin helmi–maaliskuussa 2020. Kansalaiskyselyyn vastasi 4 040 henkilöä (edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöstä), kuntapäättäjäkyselyyn 413 henkilöä ja suuryritysjohtajakyselyyn 197 henkilöä.

Sektorirajat ylittävän hankkeen konsortioon kuuluvat STTK:n lisäksi Energiateollisuus, Kuntaliitto, MTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö. Hankkeen toteutuksesta ovat vastanneet e2 Tutkimus ja Vaasan yliopiston InnoLab. Tutkimustulokset julkistettiin keskiviikkona 25.11.2020 klo 9.30–11.00 järjestetyssä webinaarissa. Tulosraportti on ladattavissa osoitteessa: www.univaasa.fi/ilmassaristivetoa.

Ajankohtaista

27.1.2022

STTK: Osaaminen on tulevan talouskasvun välttämätön kriittinen tekijä

Lue
26.1.2022

Alueet tarvitsevat toimivaa osaamisyhteistyötä

Lue
25.1.2022

Ammattiliitto Pro ja Toimihenkilöliitto ERTO: työnseisaus taloushallintoalalle

Lue
25.1.2022

Hiilineutraali tulevaisuus kuuluu myös työntekijöille

Lue
24.1.2022

RIA: Rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien asiantuntemukselle kysyntää tulevaisuudessa

Lue
24.1.2022

Onko mitään, mitä muuttotappiokunta voi tehdä?

Lue
24.1.2022

Ammattiliitto Pro asettaa ylityökiellon UPM:n paperiteollisuuden toimihenkilöille

Lue
21.1.2022

Pienten kuntien tulevaisuus

Lue