Ilmastonmuutos ja talous: Kauanko meillä vielä on neljä vuodenaikaa?


Ilmastonmuutos on globaali ongelma, jonka vaikutukset ulottuvat jokaiseen ihmiseen. Se muuttaa ympäristömme ja sitä kautta koko hyvinvointimme sekä toimeentulomme perustan. Vaikka maapallon keskilämpötilan nousu on tosiasia, voimme omilla päätöksillämme vaikuttaa siihen, mihin tämä kehitys pysähtyy.

Ilmastonmuutos ja talousKansainvälinen ay-liike on puhunut jo pitkään ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisiin ja oikeudenmukaisesta siirtymästä (just transition). On selvää, että muutoksen myötä työpaikkoja häviää, mutta syntyy myös uutta työtä. Koska me ay-liikkeessä olemme ihmisen puolella, meidän on välttämätöntä puhua muutoksen oikeudenmukaisuudesta yksilöille.

 

Ilmastotoimet ovat välttämättömiä

Ilmastotoimet ovat välttämättömiä ja niillä on seurauksensa inhimilliselle toiminnalle maapallolla. On meidän kaikkien etu, että toimet koetaan oikeutetuiksi. Ilmastonmuutoksen torjunta ei saa lisätä taloudellista eriarvoisuutta tai epävarmuutta, vaan sen pitää pyrkiä poistamaan sitä. Tämä on välttämätöntä, jotta tavalliset kansalaiset, palkansaajat ja kuluttajat sitoutuisivat muutokseen.

Ilmastonmuutoksen torjunta ei saa lisätä taloudellista eriarvoisuutta tai epävarmuutta, vaan sen pitää pyrkiä poistamaan sitä. Tämä on välttämätöntä, jotta tavalliset kansalaiset, palkansaajat ja kuluttajat sitoutuisivat muutokseen.

Tätä kirjoittaessani keltaliivit (Mouvement des gilets jaunes) ovat osoittaneet Ranskassa mieltään jo useamman kuukauden, ja lähes kaksi kolmasosaa ranskalaisista tukee heitä. Kuohunta käynnistyi presidentin aikeista korottaa polttoaineveroa. Vaikka ilmastonmuutoksen torjunta oli yksi keskeisimmistä teemoista, jolla istuva presidentti Emmanuel Macron voitti vaalit, hänen tapansa viedä politiikkaansa eteenpäin vailla aitoa keskusteluyhteyttä muihin poliittisiin puolueisiin tai yhteiskunnan toimijoihin, on herättänyt valtaosassa ranskalaisia suurta epäluottamusta.

STTK haluaa vahvistaa rakentavaa, eri toimijoiden rajat ylittävää laajaa vuoropuhelua, joka ilmastonmuutoksen torjumiseksi on Suomessa käynnistynyt. Kaikki tämän pamfletin kirjoittajat ovat yhtä mieltä siitä, että vaikka haaste on valtava, aikaa ei ole hukattavaksi. Seuraavan hallituksen kaudella ratkaistaan pitkälti se, miten Suomen käy.

Ilmastonpolitiikan tason oltava kunnianhimoinen

Haluamme myös viestittää, että odotteleminen ei auta ketään. Toimiessaan edelläkävijän tavoin Suomi voi samalla tehdä talouskehityksen ja työllisyyden kannalta järkeviä, hyvinvointia synnyttäviä päätöksiä. Ilmastonmuutos tulee muuttamaan elinkeinorakennetta, mutta se luo edellytyksiä aivan uudenlaiselle liiketoiminnalle.

Toimiessaan edelläkävijän tavoin Suomi voi samalla tehdä talouskehityksen ja työllisyyden kannalta järkeviä, hyvinvointia synnyttäviä päätöksiä.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen tulee jatkossakin olla keskeisiä menestystekijöitämme. Olennaisinta on, että ilmastonpolitiikan aikajänne on riittävän pitkä ja kunnianhimon taso korkea. Hiilineutraaliuteen pitää päästä jo 2030-luvulla, kuten ilmastopaneeli on suosittanut. En usko, että tätä tavoitetta voidaan tavoittaa ilman kattavaa tiukentuvaa sääntelyä. Myös verotus on tehokas työkalu.

Ilmastonmuutos ja talousIlmastonmuutoksen hillitseminen vaatii kansakunnalta strategista ajattelua. Se taas edellyttää onnistuakseen suurta yhteistä visiota. Suomen pitää varautua tulevaisuuteen panostamalla innovaatiokykyyn ja korkeaan osaamiseen. Koko työikäisen väestön osaamisesta tulee pitää huolta ja luoda kestäviä edellytyksiä sen jatkuvalle päivittämiselle.

Meillä on kaikki edellytykset toimia esikuvana muulle maailmalle

Koska olemme yksi maailman vakaimmista, vauraimmista ja turvallisimmista maista, meillä on kaikki edellytykset toimia esikuvana muulle maailmalle. Meillä on myös korkea kansalaisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden välinen luottamus sekä kulttuuri, jossa vaikeisiinkin ongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja sopien. Tämä pääoma on tulevaisuudessa ensi arvoisen tärkeää.
STTK liittyi viime vuonna ilmastotalkoisiin sitoutumalla laskemaan omaa hiilijalanjälkeään. Huomasimme tämän harjoituksen myötä, että kaikkein vaikuttavimmat teot ja valinnat vaativat meiltä laajaa ajattelutavan muutosta. Kaikkien toimijoiden, niin yritysten, järjestöjen,

Yhteiskunnallisten instituutioiden kuin yksilöidenkin on pyrittävä siihen, sillä tekemällä oman osuutemme voimme rohkaista muita. Näin meillä on edes jonkinlainen mahdollisuus hallita muutosta ilman, että joudumme merkittävästi tinkimään hyvinvointimme perusedellytyksistä.
Korkean hyvinvoinnin maista yksikään ei ole saavuttanut hyvinvointiaan ekologisesti kestävällä tavalla. Meidän tavallisten ihmisten onkin omassa toiminnassamme yhä tärkeämpää miettiä, mikä elämässä on oleellista ja mikä ei.

Viime vuonna syntynyt kolmas lapsenlapseni tulee täysi-ikäiseksi vuonna 2036. Toivon, että hän elää silloin hiilineutraalissa Suomessa, jossa edelleen on neljä vuodenaikaa, puhdasta ilmaa, vettä ja luontoa sekä työtä ja hyvinvointia. Uskon, että nyt syntyvän sukupolven arvomaailma tulee heidän aikuistuessaan olemaan kestävämpi kuin oman sukupolveni. He tulevat todennäköisesti kasvamaan maailmaan, jossa kerskakulutus on typeryyttä ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin sekä vapaa-ajan merkitys elämänlaadun mittarina paljon nykyistä suurempi. Näin ainakin toivon.

Antti Palola
STTK:n puheenjohtaja

***

Risto Murto: Ilmastonmuutos näkyy jo suomalaisille yrityksille

Mari Pantsar: Työ vuonna 2035 on erilaista – ehkä parempaakin – kuin tänään

Antero Vartia: Kannetaan vastuumme, siivotaan jälkemme