STTK: Ilmastonmuutosta torjuttava oikeudenmukaisilla toimilla

tehdas tampereella

Yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntyminen on suomalaisten kuntapäättäjien mielestä suurin ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä huoli (53% vastaajista). Tämä käy ilmi tänään julkaistusta kuntapäättäjien ilmastokäsityksiä ja -tietoutta selvittäneestä Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -kyselytutkimuksesta. STTK on tutkimuksen hankekonsortion jäsen.

Kuntapäättäjien käsityksissä painottuu ilmastonmuutosta torjuviin toimiin liittyvä pelko kustannusten epätasa-arvoisesta jakautumisesta eri väestöryhmien (41%) ja alueiden (35%) välillä.
– Pelko toimien epäoikeudenmukaisuudesta ja epäluulo niiden vaikuttavuudesta jarruttaa kuntapäättäjien halukkuutta tarttua toimeen. Tämä huoli on otettava vakavasti, jos haluamme, että Suomi todella on hiilineutraali vuonna 2035, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa.

Julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta ei huomioi riittävästi muutoksen vaikutuksia ihmisiin

Palolan mielestä julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta ei huomioi riittävästi muutoksen vaikutuksia ihmisiin. Yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntyminen on aito pelko, jota pitää torjua kaikin keinoin.
– Suomessa kaivataan nykyistä laajempaa hallituksen asettaman hiilineutraalisuustavoitteen ymmärrystä, jotta se kyetään jalkauttamaan osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on vältettävä sitä, että jo valmiiksi saman mieliset keskustelevat omassa kuplassaan ja tekevät päätöksiä keskenään. Kaikilla päätettävillä toimilla on oltava kosketuspinta kansalaisten arkeen.

Myös riittävästä tietotaidosta on huolehdittava. Moni kuntapäättäjä kokee, että ilmastotoimien vaikuttavuutta on hankala osoittaa (38 %).
– STTK pitää välttämättömänä, että myös kunnissa muutos lähtee ruohonjuuritasolta. Kuntien asukkaat ja työntekijät on otettava mukaan muutokseen hyvissä ajoin. Tämä edistää tavoitteisiin sitoutumista koko yhteiskunnassa, Palola korostaa.
-Ilmastokeinoja on haettava laajalla yhteistyöllä. Keinojen valintaan on aina liitettävä myös vaikutusarviointi, joka huomioi muutosturvan ja kustannuksien oikeudenmukaisen jakautumisen. Kuntapäättäjille talouden kieli – eli mahdollisuus säästöihin – on vaikuttavin syy edistää ilmastotoimia. Vastaavasti 40 prosenttia kokee, että kunnan taloudellinen tilanne vaikeuttaa ilmastotoimia. Poliittisen päättäjän tulisi kuunnella näitä tuloksia herkällä korvalla, Palola toteaa.

Lisätietoja STTK:ssa:
Antti Palola, puheenjohtaja, puhelin 040 509 6030.
Taina Vallander, johtaja, puhelin 040 1841 464

Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen kuntapäättäjäkyselystä. Kyselyyn vastasi 413 kuntapäättäjää eri puolilta maata. Tutkimuksen ovat tehneet e2 Tutkimus, Vaasan yliopiston InnoLab ja Kuntaliitto. Hankkeen konsortioon kuuluvat STTK:n lisäksi myös Energiateollisuus, MTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö. Tutkimustulokset julkaistiin 11.6.2020.

Lataa tulosraportti 

Ajankohtaista

2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue
1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue