Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva on syrjinnästä vapaa vasta, kun Pride-viikko on tarpeeton

Perustuslaissa on todettu yksiselitteisesti: Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Pride-lippuja

Lisäksi yhdenvertaisuuslain nojalla ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

yhdenvertaisuus

Lainsäädännön noudattaminen ja tosielämä eivät valitettavasti kohtaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja työsuojeluviranomainen käsittelevät vuosittain lukuisia kanteluita ja yhteydenottoja ylipäänsä syrjintään liittyen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomuksen (2019) mukaan kokemukset yhdenvertaisuuslain toimivuudesta eivät ole myönteisiä.

Yhdenvertaisuuslain ja sen taustalla olevien direktiivien tavoite siitä, että syrjintä johtaa tehokkaisiin ja varoittaviin seuraamuksiin, on pitkälti toteutumatta. Valtuutettu on pitänyt vuosikertomuksen mukaan suurimpana ongelmana sitä, että vaatiakseen syrjinnästä yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä, uhrin on haastettava syrjintään syyllistynyt taho oikeuteen. Oikeusprosessit taas ovat pitkiä, kalliita ja henkisesti raskaita.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja työsuojeluviranomaisten toimivalta ja resurssit syrjintään puuttumisessa ovat riittämättömät. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajien, joiden palveluksessa on säännöllisesti yli 30 henkilöä, on laadittava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Miksi halutaan antaa olettama, että yhdenvertaisuutta ei tarvitse lain nojalla suunnitelmallisesti edistää alle 30 henkilön työpaikoilla?

Useita edistysaskeleita on viime vuosina ja vuosikymmeninä otettu siihen, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on parantunut sorretusta vähemmistöstä osaksi yhteiskuntaa ja työelämää. Tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulo vuonna 2017 ja äitiyslain muutos vuonna 2018 ovat osa kehitystä, jossa syrjintää on kitketty myös lainsäädännöstä.

Yhdenvertaisuudessa ja syrjimättömyydessä on työelämässä kyse myös hyvin pitkälle arvoista, asenteista ja ennakkoluuloista. Kyse on toisten ihmisten kunnioittamisesta ja arvostamisesta sellaisina kuin he ovat. Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys toteutuvat työelämässä vain niin, että työpaikan kulttuuria rakennetaan tietoisesti avoimeksi, suvaitsevaksi ja monimuotoiseksi hyväksymään ihmiset yhdenvertaisina ja tasa-arvoisina.

Työpaikan arjessa on myös toimittava sen mukaisesti. Yhdenvertaisuus ei ole vain sanoja, vaan tekoja yhteiskunnassa ja työelämässä – jokaisena päivänä. Suomalainen yhteiskunta ja työelämä on seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvien osalta yhdenvertainen ja syrjinnästä vapaa vasta, kun Pride-viikko on tarpeeton.

Katarina Murto
Kirjoittaja on STTK:n johtaja

Ajankohtaista

24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue