Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva on syrjinnästä vapaa vasta, kun Pride-viikko on tarpeeton

Perustuslaissa on todettu yksiselitteisesti: Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Pride-lippuja

Lisäksi yhdenvertaisuuslain nojalla ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

yhdenvertaisuus

Lainsäädännön noudattaminen ja tosielämä eivät valitettavasti kohtaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja työsuojeluviranomainen käsittelevät vuosittain lukuisia kanteluita ja yhteydenottoja ylipäänsä syrjintään liittyen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomuksen (2019) mukaan kokemukset yhdenvertaisuuslain toimivuudesta eivät ole myönteisiä.

Yhdenvertaisuuslain ja sen taustalla olevien direktiivien tavoite siitä, että syrjintä johtaa tehokkaisiin ja varoittaviin seuraamuksiin, on pitkälti toteutumatta. Valtuutettu on pitänyt vuosikertomuksen mukaan suurimpana ongelmana sitä, että vaatiakseen syrjinnästä yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä, uhrin on haastettava syrjintään syyllistynyt taho oikeuteen. Oikeusprosessit taas ovat pitkiä, kalliita ja henkisesti raskaita.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja työsuojeluviranomaisten toimivalta ja resurssit syrjintään puuttumisessa ovat riittämättömät. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajien, joiden palveluksessa on säännöllisesti yli 30 henkilöä, on laadittava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Miksi halutaan antaa olettama, että yhdenvertaisuutta ei tarvitse lain nojalla suunnitelmallisesti edistää alle 30 henkilön työpaikoilla?

Useita edistysaskeleita on viime vuosina ja vuosikymmeninä otettu siihen, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on parantunut sorretusta vähemmistöstä osaksi yhteiskuntaa ja työelämää. Tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulo vuonna 2017 ja äitiyslain muutos vuonna 2018 ovat osa kehitystä, jossa syrjintää on kitketty myös lainsäädännöstä.

Yhdenvertaisuudessa ja syrjimättömyydessä on työelämässä kyse myös hyvin pitkälle arvoista, asenteista ja ennakkoluuloista. Kyse on toisten ihmisten kunnioittamisesta ja arvostamisesta sellaisina kuin he ovat. Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys toteutuvat työelämässä vain niin, että työpaikan kulttuuria rakennetaan tietoisesti avoimeksi, suvaitsevaksi ja monimuotoiseksi hyväksymään ihmiset yhdenvertaisina ja tasa-arvoisina.

Työpaikan arjessa on myös toimittava sen mukaisesti. Yhdenvertaisuus ei ole vain sanoja, vaan tekoja yhteiskunnassa ja työelämässä – jokaisena päivänä. Suomalainen yhteiskunta ja työelämä on seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvien osalta yhdenvertainen ja syrjinnästä vapaa vasta, kun Pride-viikko on tarpeeton.

Katarina Murto
Kirjoittaja on STTK:n johtaja

Ajankohtaista

24.9.2021

SuPerin hallitus: Koulutetun hoitohenkilöstön saatavuus on turvattava

Lue
23.9.2021

Ammattiliitto Pro: Vähennykset vaarantavat Tampereen yliopiston toiminnan

Lue
23.9.2021

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK: Sosiaaliturvaa uudistettava kestävällä tavalla

Lue
22.9.2021

SuPerin Paavola: Työnantaja tarvitsee työntekijöitä hoitajapulassa, mutta ei ole valmis maksamaan siitä

Lue
21.9.2021

SuPerin Paavola: Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden on varattava riittävät määrärahat sote-palveluihin – alibudjetointi ongelmana

Lue
17.9.2021

STTK: Suomen hyvin toimivan eläkejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen välttämätöntä

Lue
17.9.2021

Q&A: Uusi perhevapaamalli

Lue
16.9.2021

STTK: Työ- ja elinkeinoministeriön raportti antaa pohjan kehittää työehtosopimusten rajariitoihin liittyvää lainsäädäntöä

Lue