Tehyn terveiset kehysriiheen: Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointivaltion ydin, niiden rahoitus on turvattava

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta ei voi enää kiristää yhtään. Päinvastoin sitä on vahvistettava pitkäjänteisesti. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maan. Alueet joutuvat leikkaamaan palveluistaan ja jopa vähentämään henkilöstöään. Sairaat eivät saa hoitoa eikä hoitovelkaa ei voi purkaa ilman rahaa ja hoitohenkilöstöä.

– Puhe sotesta kulueränä ja rahareikänä alkaa riittää. Terveydenhuolto on investointi, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Viime kädessä terveydenhuolto vastaa Rytkösen mukaan siitä, että suomalaisilla on mahdollisuus osallistua työelämään ja pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä.

– Valtiovarainministeriössäkin on hyvä tiedostaa, että ihmiset eivät lakkaa sairastamasta taloustilanteen mukaan.  Hyvinvointivaltion aivan keskeinen tunnusmerkki on, miten se huolehtii lapsista, sairaista ja vanhuksista. Myös kansalaiset nostavat vuodesta toiseen johdonmukaisesti eri kyselyissä sosiaali- ja terveydenhuollon kärkeen, kun kysytään esimerkiksi tärkeimpiä verovarojen käyttökohteita, Rytkönen muistuttaa.

Sote-sektoria alibudjetoitiin ennen vuotta 2023

Tehy peräänkuuluttaa myös rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista. Niiden rahoitusta koskeva lainsäädäntö on laadittu aivan toisenlaisiin oloihin ja aikaan ennen pandemiaa, sitä seurannutta valtavaa hoitovelkaa, Venäjän hyökkäyssotaa ja merkittävää kustannustason nousua. Tehyn arvion mukaan hyvinvointialueiden taloudellisiin lähtökohtiin vaikutti kielteisesti myös kuntien harjoittama sote-sektorin alibudjetointi ennen vuotta 2023.

Palvelut tulee tuottaa asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti, osaamista hyödyntäen ja työnjakoa uudistaen. Sote-palvelut pitää tuottaa pääsääntöisesti julkisena palveluna, jota yksityinen sektori ja järjestöt täydentävät.

– Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin. Ihmettelen suuresti myös julkisuudessa esitettyjä heittoja vakuutuspohjaisesta järjestelmästä. Miksi haluaisimme eriarvoistavan ja kalliimman mallin, kun muu maailma pyrkii pandemian jälkeen uusiin kriiseihin varautuen vahvistamaan erityisesti julkista terveydenhuoltoa, kysyy Rytkönen.

Kela-korvausmalli ei ratkaise hoitoon pääsyä

Tehy kannattaa hoitotakuun kirjausta perustason hoitojonojen purkamiseksi, mutta esitetty Kela-korvausmalli ei ratkaise hoitoon pääsyä. Sen vaikutukset julkisen sektorin toimintaan pitää arvioida huolella. Erityisenä vaarana on julkisen sektorin kriisiytymisen jatkuminen ja rapautuminen. Kun osaajista on pulaa ja he siirtyvät yksityiselle sektorille, vaikutukset näkyvät julkisella sektorilla kielteisesti.

Kaikki asiakkaat eivät myöskään tarvitse lääkärin vastaanottoa, vaan hoitajavastaanotot ja fysioterapeuttien suoravastaanotot voivat olla asiakkaalle tarpeellisempia ja tehokkaampia.

Pelkkä lääkärin vastaanotto ei toisaalta ole monelle asiakkaalle riittävä palvelu, vaan tarvitaan moniammatillista osaamista kuten sairaanhoitajan, kätilön, terveydenhoitajan, fysio- ja toimintaterapeutin tai sosiaalityöntekijän asiantuntemusta. Nämä asiakkaat lähetettäisiin joka tapauksessa yksityiseltä sektorilta julkiseen terveydenhuoltoon jatkohoitoa saamaan, jolloin hoitoprosessi pitäisi alkaa alusta.

Perustason palveluiden vahvistaminen hyvinvointialueilla vähentää kansalaisten välisiä terveyseroja. Ja mitä paremmin peruspalvelut toimivat, sitä vähemmän joudutaan turvautumaan kalliimpiin hoitoihin.  Palvelujen tulee perustua tietoon hyvinvointialueen väestöstä, sen terveydentilasta ja tarpeista. Saumattomat palveluketjut ja asiakasohjaus on varmistettava. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimia pitää kehittää.

Peruspalveluja vahvistettava

Peruspalveluja tulee vahvistaa monialaisella yhteistyöllä ja lisäämällä sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, kätilö-, fysioterapeutti- ja suuhygienistivastaanottoja. Lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavia hoitajia pitää saada jokaiseen terveyskeskukseen lisää. Tämä nopeuttaa ja parantaa hoitoon pääsyä ja varmistaa, että eniten apua tarvitsevat ohjautuvat lääkärille. Panostus tulee kohdentaa ennen kaikkea sekä ennaltaehkäiseviin että terveyttä edistäviin palveluihin.

Lasten ja nuorten oikeus psykiatrisiin ja mielenterveyspalveluihin on laitettava vihdoin kuntoon eikä sen rahoituksesta voi nyt tinkiä.

Ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen ja kotihoidon kattavuus on alentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä. Ikääntyneiden kuntoutukseen, kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen palveluasumiseen tarvitaan lisää taloudellisia resursseja.

Tehy varoittaa myös hallituksen toimeenpanemien isojen sosiaaliturvan leikkausten seurauksista, jotka tulevat näkymään hyvinvointialueilla palvelutarpeen kasvuna ja lisärahoituksen tarpeena.

Lisätietoja: Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, yhteys erityisavustajan kautta mila.huovinen@tehy.fi, puh. 0400-540 005

Tehy on sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutettujen ammattijärjestö – yli 160 000 jäsenen yhteisö ja edunvalvoja. Tunnemme alamme, ajamme rohkeasti etuamme ja olemme lähellä. Olemme muutosvoima ja paremman työelämän edistäjä. www.tehy.fi

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue