Tehy: Lakiesitys paikallisesta sopimisesta johtaisi umpikujaan työpaikoilla

Tehy vastustaa hallituksen lakiesitystä paikallisesta sopimisesta, sillä sääntely on yksipuolista ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastaista. Tehy on jättänyt lakiehdotuksesta lausunnon perjantaina 12.4.2024.

Tehyn erityisasiantuntija Jarkko Pehkonen sanoo, että lakiesitys mahdollistaa työntekijöille työehtojen sopimisen työehtosopimuksia heikommin. Lakiesitysluonnos ei myöskään noudata hallituksen omaa hallitusohjelmaa.

Hallitusohjelman tahto ei toteudu

Hallitusohjelman tavoite mahdollistaa paikallinen sopiminen yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon, ei lakiesityksessä toteudu.

– Käytännössä järjestäytymättömät työnantajat saisivat työehtosopimusten mukaiset oikeudet, mutta eivät niistä johtuvia velvoitteita. Näin ollen yritysten kannustin kuulua työnantajaliittoon heikkenisi huomattavasti. Tämä vääristäisi työmarkkinoita, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Esitys työntekijöiden edustuksesta luottamusmiehen puuttuessa on harkitsematon ja erittäin puutteellisesti perusteltu. Sen seurauksena saattaisi syntyä tilanne, jossa järjestäytymättömien työntekijöiden enemmistö päättää erottaa järjestäytyneet työntekijät työehtosopimusten piiristä paikallisella sopimuksella.

– Tämä on lukuisten Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastaista ja EU-oikeuden perusoikeussuojan vastaista. Työehtosopimukset ovat liiton jäsenten itselleen neuvottelemia työehtoja, eivätkä muut voi heitä erottaa omista sopimuksistaan, sanoo Tehyn erityisasiantuntija, juristi Jarkko Pehkonen.

Luottamusmiehen oikeudet vähenevät

Lakiesityksessä esitetään, että luottamusmiehen sopimusoikeuksia järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa kavennetaan. Tehy katsoo, että toteutuessaan esitys johtaisi epäloogisuuteen luottamusmiehen sopimusoikeuksissa ja ristiriitaan yhteistoimintalain neuvottelu- ja sopimusoikeuksien kanssa.

– Luottamusmies olisi edustavuudeltaan eri asemassa myös sillä perusteella, onko hänen työnantajansa järjestäytynyt vai ei. Työntekijät eivät kuitenkaan päätä työnantajansa järjestäytymisestä, erityisasiantuntija Pehkonen huomauttaa.

Työntekijöiden työpaikkakohtaisilla edustusoikeuksilla ei kuulu olla mitään tekemistä sen kanssa, kuuluuko työnantaja liittoon vai ei.

”Mahdoton yhtälö”

Lakiesityksessä ei käsitellä kysymyksiä siitä, mihin tilanteeseen järjestäytymätön työnantaja käytännössä joutuisi, jos luottamusmies sopisi vain järjestäytyneiden työntekijöiden puolesta ja muiden työntekijöiden osalta sopimusoikeus olisi eri tahoilla.

Kyseenalaiseksi jää, miten työnantaja edes voisi sopia tai noudattaa eri työehtoja samoja töitä tekeviin työntekijöihin näiden ammattiliittoon kuulumisensa perusteella, kun yhdenvertaisuuslaki ja sen taustalla oleva direktiivi kieltää sen. Kuitenkin lakiesityksessä esitetään tällaista tilannetta käsittelemättä asiaa lainkaan EU-oikeuden syrjintäkieltojen tai työpaikkojen käytännön kannalta.

Työnantaja ei voisi edes saada tietoa siitä, keitä työntekijöitä luottamusmiehen solmima sopimus koskee. Ammattiliittoon kuuluminen on tieto, johon työnantaja ei ole oikeutettu. Kuitenkin työnantajan pitäisi tietää, keihin työntekijöihin se saa soveltaa sopimusta. Yhtälö on mahdoton.

– Myöskään työnantajien kannalta ei ole harkittu sitä, miten paikallinen sopimien olisi käytännössä mahdollista, Pehkonen sanoo.

Lainsäädännön noudattaminen luottamusmiehen puuttuessa ei mahdollista

Lainsäädännön oikea noudattaminen luottamusmiehen puuttuessa olisi sattuman varassa, kun sopijapuoleksi esitetyn henkilöstön enemmistön määritelmä, laskemistapa tai henkilöstön mahdollisuudet sopia asioista yhdessä on jätetty käsittelemättä.

– Työelämän sääntelyä ei voi rakentaa näin huteralla tavalla, Pehkonen sanoo.

Esitysluonnoksessa ei ole käsitelty kysymyksiä siitä, miten tuollainen sopimus tai sen irtisanominen edes voitaisiin käytännössä tehdä. Myöskään sopimuksen osapuolia, sen oikeusvaikutuksia henkilöstön vaihtuessa eikä sen asemaa työoikeudellisessa normisääntelyssä ei ole arvioitu.

– Henkilöstö kokonaisuudessaan sopijapuolena on erityisen vaikeaa toteuttaa työpaikoilla, joilla on vaihtelevasti määräaikaista työvoimaa, tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä ja pitkiä työntekijöiden poissaoloja. Vuokratyön osalta tämä sääntely olisi täysin toimimatonta, Pehkonen sanoo.

Lakipakettia parannettava tunnustamalla luottamusmiehen asema

Tehy katsoo, että lakipakettia tulisi parantaa tunnustamalla luottamusmiehen asema ensisijaisena paikallisten sopimusten sopijaosapuolena kaikissa tilanteissa riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt vai ei.

Jos luottamusmies on valittu, hän sopii kaikkien kyseiseen henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden puolesta, kuten työaikalaissa on jo nyt säädetty. Tämä ratkaisisi ongelmat myös työnantajien kannalta ja mahdollistaisi paikallisen sopimisen, Jarkko Pehkonen sanoo.

Lakiesitystä pitäisi myös tasapainottaa siten, että työnantajien riittävät kannustimet kuulua työnantajaliittoihin varmistetaan. Vain näin turvattaisiin työehtosopimusten merkitys vähimmäistyöehtojen tason määrittäjä myös jatkossa.

Lakiesitys ei rajaustensa johdosta kosketa Tehyn jäseniä kunnissa tai hyvinvointialueilla, mutta se koskee Tehyn jäsenistöä yksityisen sektorin sopimusaloilla.


Lisätiedot: Tehyn erityisasiantuntija, juristi Jarkko Pehkonen, jarkko.pehkonen@tehy.fi puh. 040-5315464
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen erityisavustaja Mila Huovisen kautta, mila.huovinen@tehy.fi puh. 0400-540005

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue