Pelastaako yksityinen sektori hyvinvointipalvelut?

Kirjoittaja:

Tom-Henrik Sirviö

Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettu pääosin julkisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveydenhuollon menot ja rahoitus -tilaston mukaan noin 80 prosenttia terveydenhuollon rahoituksesta on julkista. Myös valtaosa palvelutuotannosta on julkista.1

Julkisen terveydenhuollon haasteet herättävät kuitenkin yhä enemmän keskustelua ja esimerkiksi vuokratyövoiman käyttö puhuttaa. Palvelutarve kasvaa noin 200-300 miljoonan euron vuosivauhtia ja työvoimasta on pulaa. Nämä tekijät haastavat julkisen palvelutuotannon onnistumista ja herättävät kysymyksiä yksityisen sektorin roolin vahvistamisesta kansalaisten palveluiden varmistamiseksi.

Yksityisen sektorin rooli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannossa onkin ollut viime vuosikymmeninä kasvussa ja julkisen laskussa. Yksityisten sairaskuluvakuutusten määrä on noussut vajaassa kymmenessä vuodessa sadoilla tuhansilla vakuutuksilla.2 Työterveyshuolto on keskeinen osa työssäkäyvien terveydenhuoltoa.

Seuraavaksi kaivattaisiin avointa keskustelua ja yhteisesti jaettua kansallista visiota siitä, miten yksityinen sektori voi parhaiten tukea julkisesti järjestettyjä palveluita.

Yksityisen sektorin toiminta ei välttämättä ole tehokkaampaa

Julkisessa keskustelussa toistuu aika ajoin näkemys, että yksityinen sektori pystyisi tuottamaan ainakin osan hyvinvointialueiden palveluista tehokkaammin kuin julkinen sektori. Väite ei välttämättä pidä paikkaansa, sillä eri sektoreiden toimintaan kohdistuu kannustimia, jotka kannustavat osin vastakkaisiin suuntiin.

Yksityisen sektorin palvelutuotannossa on kannusteet tuottaa palvelut kustannustehokkaasti, mutta kustannusten hillintä voi johtaa epätoivottuihin tuloksiin. Yksityisille palvelutuottajille muodostuu kannustin valita helpommin hoidettavia potilaita. Toisaalta yksityisesti tuotetussa järjestelmässä sairausvakuutuksista voi tulla erittäin kalliita, kun sairastavuutta on vaikea havaita. Osa potilaista voi jäädä kokonaan vakuuttamisen ulkopuolelle.

Julkisen sektorin kannusteet ovat erilaiset. Julkisella sektorilla on usein vaikeammin hoidettavia potilaita, enemmän ylikysyntää (excess demand) ja palvelulupauksen vuoksi vaikeampaa valita tai jättää potilaita hoitamatta. Myös nämä tekijät voivat kannustaa tehokkuuteen. Palvelujen laajuus mahdollistaa periaatteessa skaalaetujen laajemman hyödyntämisen.3

Julkisen- ja yksityisen sektorin toiminnan vaikuttavuus ja kustannukset ovat empiirisiä kysymyksiä. Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin mukaan tutkimuksen perusteella ei ole selvää, kumpi olisi tehokkaampi tapa tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita.4 Sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää huomioida myös muut kuin talouteen liittyvät vaikutukset. On esimerkiksi havaittu, että yksityisessä ambulanssitoiminnassa on julkista korkeampi kuolleisuus.5

Vuokratyövoima rassaa suomalaista terveydenhuoltoa

Erityisen paljon yksityisen sektorin roolin kasvussa puhuttaa hyvinvointialueiden käyttämä vuokratyö. Vuokratyö tarkoittaa tilannetta, jossa työnantaja vuokraa työvoimaa sitä tarjoavilta yrityksiltä. Vuokratyön käyttäminen voi tukea hyvinvointialueiden toimintaa tilanteessa, jossa tarvitaan esimerkiksi työntekijöitä lyhyisiin sijaisuuksiin. Vuokratyövoimaa joudutaan kuitenkin nykyisin yhä enemmän hyödyntämään myös pitemmällä aikavälillä. Silloin potilaiden hoidon jatkuvuus voi vaarantua ja kustannukset kasvaa.

Vuokratyövoiman käyttö tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin omat työntekijät. Selvitysten mukaan vuokratyövoimaa välittävän yrityksen kautta hankittu hoitaja on 2-3 kertaa kalliimpi ja lääkärin kustannus jopa viisinkertainen omiin työntekijöiden verrattuna. Ongelman mittakaavasta kertoo se, että hyvinvointialueilla vuokratyövoiman osuus perusterveydenhuollon lääkäreistä voi olla jopa 40 prosenttia.6

Kuntien käyttämän vuokratyövoiman vuosittaisiksi kustannuksiksi on viime vuosina arvioitu jo noin 500 miljoonaa euroa.7 Hyvinvointialueilla vuokratyövoiman ja ostopalveluiden kustannusten on arvioitu nousevan 2023 lähes miljardiin euroon.8 Vuokratyövoiman käytön liian mittava hyödyntäminen ja ylisuurten kustannusten kitkeminen on yksi keskeisistä lähivuosina ratkottavista kysymyksistä, jos työvoimapulasta ja julkisen talouden tilasta ollaan aidosti huolestuneita.

Julkisen ja yksityisen oikealla kombolla kohti hyvinvoivaa Suomea

Hyvinvointipalveluiden onnistuminen edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin yhteispelin kehittämistä. Monin paikoin se näyttää onnistuvan hyvin nykyisinkin. Esimerkiksi työterveyshuollon kautta tehtyjen tutkimusten avulla voidaan päästä nopeammin julkista erikoissairaanhoitoa vaativien tilanteiden äärelle tai vastaavasti oikea-aikaisella hoidolla ehkäistä tilanteiden kehittymistä erikoissairaanhoitoa vaativiksi.

Toisaalta on yhä enemmän näyttöä, että yksityinen sektori sekoittaa kansalaisten palveluita. Esimerkiksi yksityisten toimijoiden ilman lähetettä myymistä kuvantamispaketeista tehdyt löydökset aiheuttavat lisätöitä julkiseen sairaanhoitoon ja pahimmillaan vievät aikaa vakavampien tilanteiden hoitamiselta, vaikka löydös ei aiheuttaisi jatkotoimia. Samaan aikaan vuokratyövoiman käyttö näyttäytyy lähinnä julkisen toiminnan rahoituksen rapauttamisena.

Hyvinvointialueuudistuksessa viitoitettiin tie julkisen palvelutuotannon järjestämisvastuulle sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluissa myös jatkossa. Seuraavaksi kaivattaisiin avointa keskustelua ja yhteisesti jaettua kansallista visiota siitä, miten yksityinen sektori voi parhaiten tukea julkisesti järjestettyjä palveluita. Parhaimmillaan yksityinen sektori voi auttaa kansalaisia saamaan hoitoa oikea-aikaisesti. Pahimmillaan sen kustannukset voivat olla merkittävästi julkista tuotantoa suuremmat ilman positiivisia vaikutuksia ihmisten terveyteen.

Tom-Henrik Sirviö

ekonomisti, STTK

  1. Tieto perustuu Kaisa Kotakorven ja Allan Seurin artikkeliin Yksityisen ja julkisen sektorin
    työnjako sosiaali- ja terveydenhuollossa, T&Y 1/2019. ↩︎
  2. Finanssialan tilasto sairauskuluvakuutus 2014-06/2023. ↩︎
  3. Kannusteiden kuvaukset perustuvat mukaillen yllä mainittuun Kotakorven ja Seurin artikkeliin sekä Luigi Sicilianin VATT-päivän 2023 esitykseen Public-private mix in the provision of hospital service. ↩︎
  4. Luigi Sicilianin raportti Background report for Economic Policy Council on Public-private Mix in Provision of Hospital Care across European countries. ↩︎
  5. Daniel Knutssonin ja Björn Tyreforsin artikkeli The Quality and Efficiency of Public and
    Private Firms: Evidence from Ambulance Services, The Quarterly Journal of Economics,
    Volume 137, Issue 4, November 2022, Pages 2213–2262. ↩︎
  6. Tiedot perustuvat Superin sivuilla julkaistuun artikkeliin Vuokratyö tulee kunnille kalliiksi,
    silti sen käyttö lisääntyy hurjaa vauhtia, 22.11.2022 ja MTV:n artikkeliin Sote-asiantuntija
    kieltäisi vuokralääkärien käytön kokonaan – vuokralääkärin hinta voi olla jopa
    viisinkertainen, 17.10.2023. ↩︎
  7. Luku perustuu aiemmin mainittuun Superin artikkeliin. ↩︎
  8. Luku perustuu Juho Ruskoahon Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien sivuilla julkaistuun blogiin Julkista terveydenhuoltoa ei saa pirstoa pala palalta, 20.11.2023. ↩︎

STTK on julkaissut pamfletin, joka viitoittaa osaltaan tietä hyvinvointialueiden rahoituksen suuntaviivojen pohtimiseen. Siihen on koottu asiantuntijakirjoituksia, jotka luovat erilaisia näkymiä yhteiseen tulevaisuuteemme.

https://www.sttk.fi/ratkaiseeko-raha-hyvinvointialueet-kahden-tulen-valissa/

Ajankohtaista

19.6.2024

Ay-liike on vastavoima työelämää heikentäville voimille

Lue
17.6.2024

Hoivatalous ei aina kestä päivänvaloa

Lue
17.6.2024

Lausunto hallituksen esityksestä laiksi ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lue
15.6.2024

STTK:n vastauksia RKP:n puoluekokousaloitteisiin

Lue
14.6.2024

STTK:n vastauksia Kokoomuksen puoluekokousaloitteisiin

Lue
14.6.2024

Tehy tyrmää HUSin lisäleikkaukset – ”Nähtäväksi jää, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä HUSissa töissä”

Lue
14.6.2024

STTK:n vastauksia Keskustan puoluekokousaloitteisiin

Lue
13.6.2024

Minun viikkoni: Assistentti on aina apuna

Lue