STTK on julkaissut pamfletin, joka viitoittaa osaltaan tietä hyvinvointialueiden rahoituksen suuntaviivojen pohtimiseen. Siihen on koottu asiantuntijakirjoituksia, jotka luovat erilaisia näkymiä yhteiseen tulevaisuuteemme.
Kirjoitukset on jaettu kolmeen temaattiseen osioon, joista ensimmäisessä kerrataan hyvinvointialueiden rahoituksen perusteita. Toisessa osiossa luodaan katsaus rahoituksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kolmas osio avaa tietä kohti kukoistavia hyvinvointialueita.
Kirjoitukset
Hyvinvointialueiden rahoituksen ABC
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen yleiset periaatteet ja Suomi,
Markku Pekurinen
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli,
Tom-Henrik Sirviö
Huomioita hyvinvointialueiden rahoitusmallista,
Lasse Lehtonen
Haasteita ja mahdollisuuksia
Hyvinvointialueiden rahoitus kaipaa pidemmän aikavälin näkökulmaa,
Kirsi Varhila
Asiakasmaksut eivät voi kävellä hyvinvoinnin yli,
Anne Perälahti
Häämöttääkö maakuntavero?,
Timo Viherkenttä
Yhdyspinnat kuntoon – osaoptimointiin julkisen sektorin sisällä ei ole varaa,
Sanna Lehtonen
Tekoäly ja sote-data avain nykyistä tehokkaampaan terveydenhuoltoon,
Kristo Lehtonen ja Markus Kalliola
Sote-rahoitusta ei voi kiristää – hoitoon pääsy ja perusoikeudet vaarassa,
Kirsi Sillanpää
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku – myös hyvinvointialueiden rahoituksessa,
Jussi Salo
Fiksummalla työnjaolla mielekkyyttä ja tuottavuutta,
Jukka Maarianvaara
Turvallisuudesta ei voi tinkiä missään olosuhteissa,
Tuula Kukonlehto
Pelastaako yksityinen sektori hyvinvointipalvelut?,
Tom-Henrik Sirviö
Kohti kukoistavia hyvinvointialueita
Kolme pointtia – kaikkien suomalaisten terveyspalvelut kuntoon,
Kristiina Patja ja Paulus Torkki
Suuntaviivoja jatkovalmisteluun,
STTK
Hyvinvointialueilla on onnistumisen pakko
Hyvinvointialueiden onnistuminen tehtävässään on yksi Suomen kohtalonkysymyksistä. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen järjestävä aluehallinnon taso on vastuussa siitä, että suomalaiset saavat apua elämän eri tilanteissa. Hyvinvointialueet ovat myös julkisen talouden kannalta merkityksellisiä. Valtion noin 90 miljardin euron budjetista lähes 25 miljardia käytetään hyvinvointialueiden rahoitukseen. Luku on ihmisten ikääntymisestä aiheutuvan palvelutarpeen kasvun vuoksi nousussa.
Viime hallituskaudella päätetty hyvinvointialuemalli määrittää hyvinvointipalveluiden järjestämistä Suomessa pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on useita hyvinvointialueiden kehittämiseen tähtääviä toimia, rahoituksen perusrakenne näyttää pysyvän lähitulevaisuudessa ennallaan. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu lähinnä valtiolta tulevaan rahoitukseen, jota täydentävät esimerkiksi asiakasmaksut.
Rahoitus on saanut painavan roolin viimeaikaisessa hyvinvointialueista käytävässä keskustelussa. Hyvinvointialueiden tehtävä on kuitenkin ensisijaisesti kansalaisten tarvitsemien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluiden järjestäminen. Rahoituksessa tasapainoillaan kahden vaativan tavoitteen välillä – julkisen talouden kustannusten nousua pitäisi hillitä ja samalla varmistaa väestön tarvitsemat palvelut.
Antti Palola, puheenjohtaja, STTK
